Publisher

National Public Health Institute
Original page

(allergia), atopy, etiology, prophylaxis, publications, research

Julkaistu 22.1.2008

Tutkimme miten lasten allerginen reaktiotapa syntyy ja miten allergioita voidaan ehkäistä. Allergioiden ja astman esiintyvyys on lisääntynyt Suomessa ja koko maailmassa voimakkaasti viime vuosikymmeninä.

Allergiassa kehon puolustusjärjestelmä reagoi ympäristön harmittomia aineita eli allergeeneja kohtaan ja aiheuttaa haitallisen reaktion, josta oireena voi olla ihottuma, hengitysteiden limakalvo-oireita tai silmien kutinaa. Allergiset reaktiot voivat olla nopeita (välittömiä) tai hitaita (viivästyneitä). Nopeat reaktiot ilmenevät muutamassa minuutissa altistumisesta (esim. kissan aiheuttama astmakohtaus tai siitepölyn aiheuttamat silmäoireet) tai tuntien ja vuorokausien kuluessa altistumisesta (nikkeliä sisältävän korun aiheuttama kosketusihottuma).

Selvitämme allergian syitä Immunobiologian laboratoriossa (IMBL) ja tutkimuksemme kohdistuu erityisesti suoliston puolustusjärjestelmän osuuden selvittämiseen allergian synnyssä. Keskitymme nimenomaan lasten allergioiden tutkimiseen, erityisesti ruoka-aineallergioihin (esimerkkinä lehmänmaitoallergia ja rypsi/rapsiallergia) joissa nimenomaan suoliston puolustusjärjestelmän sietokyky ruoka-aineille on murtunut. Pyrimme vastaamaan kysymykseen, mitkä ympäristötekijät myötävaikuttavat allergisen reaktiotavan syntyyn ja miten voimme ehkäistä allergian kehittymistä. Olemme erityisesti selvittäneet probioottien vaikutusmekanismeja allergioiden ehkäisyssä ja hoidossa.

Allergian synty

Atopialla tarkoitetaan henkilön periytyvää taipumusta herkistyä elinympäristön tavallisille allergeeneille, kuten siitepölylle tai eläinpölyille. Atooppisen ihmisen elimistössä syntyy immunoglobuliini–E (IgE) – vasta–aineita näille allergeeneille. IgE-molekyylit kiinnittyvät limakalvojen ja ihon syöttösolujen sekä veren basofiilisten valkosolujen pintaan. IgE-reseptoreita, kiinnityskohtia, on myös ihon Langerhansin solujen pinnassa. Atooppiset reaktiot kehittyvät nopeasti, usein muutamassa minuutissa. Heinänuha ja monet iho- ja limakalvo-oireita aiheuttavat ruoka-aineallergiat, kuten rypsi/rapsiallergia, on tyyppiesimerkki atooppisesta allergiasta.

Viivästyneessä allergiassa oireet syntyvät, kun allergeeni aiheuttaa valkosolujen välittäjäaineiden vapautumisen ja niiden vaikutukset aiheuttavat oireet. Näissä viivästyneissä allergioissa ei potilaalla esiinny IgE-luokan vasta-aineita allergeenia kohtaan. Esimerkiksi ruokayliherkkyydessä on hitaita reaktioita, joiden mekanismina ei ole IgE-välitteinen allergia. Suoleen syntyy ruoan vaikutuksesta paikallinen immuunireaktio. Tyypillinen hidas allergia on kosketusallergia pienimolekyylisiä kemikaaleja, esimerkiksi nikkeliä ja ns. kumikemikaaleja kohtaan.

Tärkeimmät julkaisut

Vaali K, Puumalainen TJ, Lehto M, Wolff H, Rita H, Alenius H, Palosuo T. Murine model of food allergy after epicutaneous sensitization: role of mucosal mast cell protease-1. Scand J Gastroenterol. 2006;41:1405-13.

Puumalainen TJ, Poikonen S, Kotovuori A, Vaali K, Kalkkinen N, Reunala T, Turjanmaa K, Palosuo T. Napins, 2S albumins, are major allergens in oilseed rape and turnip rape. J Allergy Clin Immunol. 2006;117:426-32.

Poikonen S, Puumalainen TJ, Kautiainen H, Burri P, Palosuo T, Reunala T, Turjanmaa K.Turnip rape and oilseed rape are new potential food allergens in children with atopic dermatitis.Allergy. 2006;61(1):124-7.

Viljanen M, Pohjavuori E, Haahtela T, ym. Induction of inflammation as a possible mechanism of probiotic effect in atopic eczema-dermatitis syndrome.J Allergy Clin Immunol. 2005 :115:1254-9.

Marschan E, Honkanen J, Kukkonen K, Kuitunen M, Savilahti E, Vaarala O. Increased activation of GATA-3, IL-2 and IL-5 of cord blood mononuclear cells in infants with IgE sensitization. Pediatr Allergy Immunol. 2007; 25

Savilahti E, Siltanen M, Kajosaari M, Vaarala O, Saarinen KM. IgA antibodies, TGF-beta1 and -beta2, and soluble CD14 in the colostrum and development of atopy by age 4. Pediatr Res. 2005;58:1300-5.

Pohjavuori E, Viljanen M, Korpela R, ym. Lactobacillus GG effect in increasing IFN-gamma production in infants with cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol. 2004 :114:131-6.

Vaarala O. Immunology of probiotics with special reference to lactobacilli. Clin Exp Allergy 2003: 33: 16234-1640.