Publisher

National Public Health Institute
Original page

child, hypersensitivity, probiotics, prophylaxis, research

Julkaistu 24.9.2007

Allergisten tautien yleistyminen näyttäisi tutkimusten perusteella liittyvän suoliston mikrobitasapainon muutoksiin. Aiemmissa tutkimuksissa probioottivalmisteilla on todettu positiivisia vaikutuksia sekä allergioiden hoidossa että ennaltaehkäisyssä, mutta probioottien immunologiset vaikutusmekanismit ovat kuitenkin suurelta osin selvittämättä.

Emma Marschan tutki väitöskirjatyössään probioottien immunologisia vaikutusmekanismeja varhaislapsuuden allergioiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä korkean allergiariskin lapsilla. Tutkimuksessa probiootit saivat aikaan matala-asteisen tulehdusreaktion. Tämä tulehdusreaktio, joka on osoitus elimistön immuunijärjestelmän aktivoitumisesta, voi selittää probioottien tehoa.

– Allergioiden ehkäisytutkimukseen osallistuvilla lapsilla oli suurentunut allergiariski, koska lasten vanhemmista ainakin toisella oli lääkärin toteama allerginen tauti. Toistaiseksi allerginen perimä on ollut parhaiten allergisriskiä ennustava tekijä. Se nostaa allergiariskin noin 2,5-kertaiseksi. Tutkimukseen tulevien lasten riski 5 vuoden ikään mennessä arvioitiin noin 40 %:n suuruiseksi.

Allerginen reagointi näkyy jo napaveressä

Marschanin tutkimuksessa analysoitiin napaveren solujen ominaisuuksia ja niiden yhteyttä allergiaan kahden vuoden iässä. Allerginen reagointitapa oli nähtävissä jo napaveressä, sillä kahden vuoden ikään mennessä allergisesti herkistyneiden lasten napaveren mononukleaarisoluissa todettiin muita lapsia suurempi GATA-3-geenin ilmeneminen sekä korkeammat interleukiini (IL)-5-tasot. GATA-3-geenin tiedetään edistävän monien allergiseen reaktiotapaan liitettyjen Th2-tyypin sytokiinien, kuten IL-5:n erittymistä.

– Luotettavaa allergiaa ennustavaa osoitinta yksilötasolla ei valitettavasti ole vielä löytynyt. Tavoitteena on tulevaisuudessa pystyä entistä paremmin löytämään ne lapset, jotka hyötyvät ehkäisyohjelmista, kuten probioottilisästä varhaislapsuudessa. Napaveri on siten tulevaisuudessakin tärkeä tutkimuskohde ennustavaa osoitinta etsittäessä, sanoo Marschan.

Matala-asteinen tulehdus suojasi ihottumalta

Marschanin tutkimus on osaa laajaa allergian hoito- ja ennaltaehkäisytutkimusta. Ennaltaehkäisy-osiossa odottavat äidit saivat neljää probioottista bakteeria sisältävää valmistetta tai lumevalmistetta kuukauden ajan ennen laskettua aikaa. Lapset saivat samaa valmistetta kuin äitinsä kuuden kuukauden ajan. Hoidon lopussa lapsilta otetusta verinäytteestä tutkittiin IgE, IgA ja IL-10 sekä tulehdusta osoittavan C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuudet. Probioottia saaneilla lapsilla kaikkien näiden tekijöiden tasot olivat korkeammat kuin lumevalmistetta saaneilla. Kohonnut CRP-taso kuuden kuukauden iässä liittyi alentuneeseen ihottumariskiin kahden vuoden iässä. Korkeampi CRP-taso näytti liittyvän myös lumevalmistetta saaneilla lapsilla vähäisempään ihottuman esiintymiseen.

– Yleisesti ottaen voidaan siis todeta, että matala-asteinen tulehdusreaktio voi suojata ihottumalta, riippumatta siitä saako sen aikaan probioottilisä vai jokin muu tekijä.

Tutkimuksen hoito-osiossa todettiin, että maitoallergisten atooppisten lasten ihottuman aste parani probioottista Lactobacillus GG (LGG) -hoitoa saaneilla lumevalmistetta saaneita enemmän. Immunologisia vaikutusmekanismeja selvitettäessä LGG-hoito sai aikaan merkittävän IL-6 ja CRP- tasojen nousun verrattaessa lumeryhmän vastaaviin tasoihin. LGG nosti myös lasten valkosolujen kykyä tuottaa interferoni (IFN)-gammaa lumeryhmään verrattaessa. Ennen hoitoa valkosolujen Th1-vasteeseen liittyvän IFN-gamman eritys oli merkittävästi alentunut maitoallergisilla lapsilla.

– Aiempien tutkimusten perusteella valkosolujen Th2-suuntautuminen on liitetty allergioihin ja Th1-vaste on usein alentunut allergisilla lapsilla. Siksi havainto, että LGG vaikutti Th1-tyypin sytokiinin, IFN-gamma:n tasoihin maitoallergisilla lapsilla on hyvin mielenkiintoinen, toteaa Marschan.

Tutkimuksissa käytettiin kahta erilaista probioottivalmistetta. Pelkkää LGG:tä ja neljää eri probioottista bakteeria sisältävät valmistet vaikuttivat eri tavoin. Marschanin mukaan probioottivalmisteen eri bakteerilajikkeiden erilaisten vaikutusten lisäksi myös yksilön oma immuunijärjestelmä näyttäisi vaikuttavan immunologiseen vasteeseen.

Kokonais-IgE:n nousu muistuttaa loisinfektiota

Eräs tutkimuksessa tehdyistä mielenkiintoisista havainnoista oli kokonais-IgE:n nousu probioottia saaneilla. Immunoglobuliini E (IgE)-vaste liitetään tyypillisesti allergiseen reaktiotapaan. IgE-tasojen nousua todetaan kuitenkin myös useissa loisinfektioissa, siten korkea IgE-taso sellaisenaan ei vielä ole allergian merkki. Allergisiin tauteihin liittyy usein allergeeneihin kohdistuvien spesifisten IgE-tasojen nousua. Maitoallergiassa, jossa elimistö reagoi voimakkaasti maidon valkuaisia kohtaan, on niihin sitoutuva spesifinen IgE lisääntynyt.

– Kokonais-IgE:n on todettu olevan koholla esimerkiksi loistauteja sairastavilla. Väestöissä, joissa näitä tauteja esiintyy, on allergioita huomattavasti muita väestöjä vähemmän. Tutkimus herätti ajatuksen, että probiootit saattavat aiheuttaa elimistössä loisinfektiota muistuttavan matala-asteisen tulehdusreaktion, joka suojaa allergioilta.

Laajimmin tutkittuja probiootteja ovat monet laktobasillikannat. Eniten tutkimusnäyttöä tällä hetkellä on niiden edullisista vaikutuksista infektioripulin hoitoon.

– Suomessa markkinoilla olevat laktobasilli- ja bifidobakteerivalmisteet ovat turvallisia ja hyvin siedettyjä, toteaa Marschan. Tutkimuksessamme sivuvaikutukset olivat harvinaisia ja oireiden ilmaantumisessa ei todettu eroa probiootti-, ja lumevalmistetta saaneiden kesken. Probioottien aiheuttama tulehdus on hyvin lievä, ja todetut CRP-pitoisuudet olivat hyvin pieniä verrattuna esimerkiksi infektiotaudeissa todettuihin pitoisuuksiin.

– Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimuksessamme käytetyillä probioottivalmisteilla todettiin positiivisia vaikutuksia etenkin atooppiseen ihottumaan. On kuitenkin vielä liian aikaista suositella laajamittaista probioottien käyttöä allergisten tautien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Tarvitsemme vielä tarkempaa tietoa eri bakteerikantojen vaikutuksista ja parempia menetelmiä tunnistaa ne yksilöt, jotka aidosti hyötyisivät näistä valmisteista. Saamamme tulokset kuitenkin rohkaisevat jatkamaan probioottitutkimusta.

Kirjallisuutta
Emma Marschan. Immunological effects of probiotic bacteria in prevention and treatment of allergic diseases in children.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, A13/2007, ISBN 951-740-711-3.

Probiootilla tarkoitetaan elävää mikrobia, jolla riittävinä annoksina on terveyttä edistäviä vaikutuksia.