Publisher

National Public Health Institute

Tyypin 2 diabetes – lisääntyvä kansanterveysongelma

Tyypin 2 diabetes, eli aikuistyypin diabetes on yleistynyt kaikkialla maailmassa. Jotkut kutsuvat sitä elintasotaudiksi, mikä on virheellinen ilmaisu, sillä suurin osa tyypin 2 diabeetikoista asuu kehitysmaissa. Lisäksi kehittyneissä maissa tyypin 2 diabetes on yleisempi matalissa kuin korkeammissa koulutus- ja tuloryhmissä. Biologisena perusongelmana tyypin 2 diabeteksessa on haiman beetasolujen riittämätön ja väärin ajoittunut insuliinituotanto. Tämä yhdistettynä kudosten heikentyneeseen kykyyn käyttää hyväkseen glukoosia aiheuttaa veren glukoosipitoisuuden kohoamisen tasolle, josta käytetään ilmaisua diabetes.

Tyypin 2 diabetes on huomattavasti yleisempi kuin mitä ajatellaan. Tauti kehittyy useimmiten hitaasti, siihen liittyy noin 10–15 vuoden oireeton jakso alkuvaiheessa. Mikäli veren glukoosia ei mitata, henkilö ei tiedä olevansa diabeetikko. Väestössä onkin suunnilleen yhtä paljon toteamattomia diabeetikkoja kuin tiedossa olevia. Tämän lisäksi noin 10 prosentilla keski-ikäisistä ja jopa 30 prosentilla yli 70-vuotiaista on heikentynyt glukoosin sieto. Kohonnut veren glukoosipitoisuus on iäkkäillä erittäin yleinen, valtaosalla on jonkinasteinen glukoosihäiriö. Suurimpana ongelmana tyypin 2 diabeteksessa ja kohonneessa veren glukoosipitoisuudessa on se, että se aiheuttaa kudosvaurioita kaikissa elimissä, sillä kaikki elimistön solut altistuvat kohonneelle veren glukoosipitoisuudelle. Nämä vauriot puolestaan johtavat vakaviin terveysongelmiin, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin, munuaisvaurioon sekä näkökyvyn heikentymiseen. Diabetes on myös kallis tauti, sillä nämä liitännäissairaudet vaativat runsaasti sairaalahoitoja ja muita kalliita hoitoja.

Vaikka näyttää siltä, että diabetes-epidemia uhkaa maailmanlaajuisesti, tutkimustulokset ovat myös tuottaneet lupauksia ongelman ratkaisemiseksi. Tyypin 2 diabeteksen tärkeimmät muunneltavissa olevat vaaratekijät tunnetaan hyvin: lihavuus (vatsakkuus), vähäinen liikunta, runsasrasvainen ja vähäkuituinen ruoka näyttelevät merkittävää osaa tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä. Näitä tekijöitä muuntelemalla voidaan myös taudin kehittymistä ehkäistä tai ainakin siirtää sen alkamisikää myöhäisemmäksi, millä on suuri vaikutus diabeetikkojen elämänlaatuun sekä terveydenhuollon kustannuksiin. Tyypin 2 diabetekselle altistavien perintötekijöiden kartoitus on täydessä vauhdissa ja lähivuosina tältä rintamalta on odotettavissa merkittäviä uusia tutkimustuloksia. Sitten voidaan mahdollisesti entistä paremmin todeta tautialttius jo suhteellisen nuorilla.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on suuri haaste terveydenhuollolle ja väestölle yleensä. Siitä odotettavissa olevat tulokset ovat todennäköisesti erittäin merkittäviä. Suomi on ensimmäinen maa, joka on käynnistänyt valtakunnallisen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman. Kroonisten tautien ehkäisyssä Suomi on aikaisemminkin toiminut suunnannäyttäjänä ja tämä hanke diabeteksen suhteen tulee luomaan uusia näköaloja ja ennen kaikkea uusia toimintamuotoja terveydenhuollossa ja laajemmin yhteiskunnan muillakin sektoreilla.

Jaakko Tuomilehto Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos ja
KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto