Publisher

National Public Health Institute
Original page

communicable disease control, health promotion, immunization programs, vaccines, World Health Organization

Julkaistu 12.3.2008

Vuonna 1948 perustettu Maailman terveysjärjestö, WHO, jatkoi Kansainliiton ja muiden järjestöjen kansanvälistä terveystyötä. Perustamisasiakirjassa esitetty terveyden määritelmä ”kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi eikä vain sairauden puuttuminen.” kuvastaa tehtävän laajuutta. Terveydestä tuli jokaisen kansan ja yksilön oikeus, ja tärkeä tekijä rauhan ja turvallisuuden saavuttamiseksi.

Laajoista tavoitteista huolimatta järjestö joutui aluksi keskittymään pääasiassa tarttuvien tautien ehkäisyyn. WHO ryhtyi keräämään jäsenmaistaan tietoa erityisesti maailmanlaajuisista karanteenitaudeista, jotka vaikuttivat matkailuun, sillä tarttuvia tauteja ei tuolloin vielä rekisteröity luotettavasti missään päin maailmaa. Suurin huomio kohdistui kuitenkin rokotuksiin.

- Sodan aikana ei ollut valtakunnallisia tai yleismaailmallisia rokotusohjelmia, vaan ne rakentuivat vähitellen. WHO:n rooliksi tuli arvioida, mitkä rokotteet kuuluisivat rokotusohjelmaan. Rokotteita arvioitiin sen perusteella, millaista näyttöä niiden tehokkuudesta oli saatu, paljonko tautia on maailmassa ja millainen ohjelma on taloudellisesti mahdollinen toteuttaa, kertoo akateemikko Pirjo Mäkelä Kansanterveyslaitokselta.

WHO pyrki ohjaamaan keskustelua rokotuksista ja antoi suosituksia, mutta jäsenmaat eivät aluksi sitoutuneet niihin kovin hyvin ja käytännöt olivat enimmäkseen tilanteen sanelemia.
- 1950-luvulla Eurooppa oli samassa tilanteessa kuin monet kehitysmaat tänä päivänä, lapsia rokotettiin vähän miten sattui.

Rokotteet tuotettiin 60 vuotta sitten enimmäkseen valtiollisissa laitoksissa. Suomessa niitä tuotti Valtion seerumlaitos, josta myöhemmin kasvoi Kansanterveyslaitos.
- Rokotteiden tuottamista pidettiin tuohon aikaan valtion tehtävänä, kertoo Mäkelä.

WHOn toiminta ei alkuaikoina vaikuttanut suomalaisten elämään kovinkaan paljon, sillä rokotussuosituksissa Suomessa oltiin edellä WHO:ta.
- Meillä otettiin rokotuksia nopeasti käyttöön, sitä mukaa kun niitä tuli saataville. Kurkkumätärokotukset tulivat sodan aikana silloisen epidemian vauhdittamina. Siitä syntyi tarve tehdä kansallinen rokotusohjelma, joka takaisi, että kaikki lapset saavat tiettyjä rokotteita. Neuvolarokotukset alkoivat 50-luvulla.

Poliorokote saatiin 50-luvulla käyttöön maailmalla sen jälkeen, kun rokotteen tehotutkimukset mm. Suomessa olivat valmistuneet. Vastasyntyneiden BCG-rokotukset alkoivat Suomessa jo sodan aikana UNICEFin lahjoitettua rokotteen.

Akateemikko Pirjo Mäkelä on elämäntyössään yhdistänyt korkeatasoisen mikrobiologisen ja molekyylibiologisen tutkimuksen käytännön sovelluksiin. Hän on ollut mukana kehittämässä rokotteita sekä Suomen että kehitysmaiden tarpeisiin.

Maailman lasten rokotuksissa on edelleen puutteita

WHO:n kampanja isorokon hävittämiseksi maailmasta 1960- ja 70-luvuilla oli menestys, joka vauhditti edelleen voimassa olevan EPI:n (expanded immunization programme) käyttöönottoa. Ohjelman tavoitteena on rokottaa kaikki maailman lapset kuutta tautia vastaan: kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, tuhkarokko, polio ja tuberkuloosi. Monissa maissa on kansalliseen rokotusohjelmaan lisätty uusia rokotteita.

Rokotuksista toteutuu tällä hetkellä melko hyvin kurkkumätää, hinkuyskää ja jäykkäkouristusta vastaan tarkoitettu kolmoisrokote. Tarmokkaan kampanjoinnin tuloksena polion hävittämisen odotetaan toteutuvan aivan lähivuosina. Yhtä hyvä ei tilanne ole tuhkarokon suhteen, joka on edelleen tärkeimpiä lasten kuolemansyitä. Tuhkarokkorokotusten esteinä ovat kalliimpi hinta ja rokotusten organisoiminen, sillä rokote annetaan eri-ikäisenä kuin kolmoisrokote.

- Kehitysmaissa on usein hyvin vaikea tavoittaa lapsia rokotettavaksi riittävän monta kertaa ja ajallaan. Teoriassa lähes kaikki maat ovat hyväksyneet, että tätä rokotusohjelmaa pitäisi toteuttaa, mutta käytännössä ollaan vielä kaukana tavoitteesta. ja uusien rokotteiden mukaanotto on ollut hidasta, kertoo Mäkelä.

Terveyttä kaikille -tavoite laajensi WHO:n toimintaa

WHO:n yleiskokous Alma Atassa vuonna 1978 oli tärkeä käännekohta WHO:n toiminnassa. Se asetti tavoitteeksi Terveyden kaikille vuoteen 2000 mennessä. Jäsenmaita kannustettiin investoimaan parempaan perusterveydenhuoltoon ja sairauksien ennalta ehkäisyyn. Tupakoinnin vastustamisesta ja yksinkertaisista ravitsemus- ja liikuntaohjeista tuli osa järjestön työstä jokaisessa maassa. Ensimmäistä kertaa kiinnitettiin huomiota enemmän myös mielenterveyteen.

Alma Atan kokous muutti myös WHO:n painoarvoa, kun kaikki jäsenmaat sitoutuivat esitettyyn tavoitteeseen ja tekivät omat kansalliset tai alueelliset ohjelmansa siihen pääsemiseksi.
- Suomen kansallisen Terveyttä kaikille -strategian valmisteluun osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriön kutsumina Lääkintöhallitus ja Kansanterveyslaitos. Suomen Akatemia puolestaan valmisteli strategian tavoitteita tukevan tutkimuksen kehittämisohjelman, kertoo Mäkelä.

WHO:n työ alkoi tartuntataudeista, joka oli perustamisen aikaan tärkein ongelma ja ainoa asia, johon oli työkaluja puuttua. Vaikka krooniset taudit saavat kehitysmaissa enemmän sijaa, ei tartuntatauteja saa Mäkelän mielestä unohtaa.
- Tartuntatautien pitäisi pysyä korkealla WHO:n prioriteeteissa siksi, että ne ovat maailmanlaajuisesti suurin lasten terveysongelma erityisesti kehitysmaissa. Valtaosa lasten ylimääräisistä kuolemista aiheutuu tartuntataudeista. Myös Suomessa lapset sairastavat edelleen yhtä paljon tartuntatauteja kuin ennenkin, mutta he eivät enää kuole niihin toisin kuin kehitysmaissa - sairaudet ovat tulleet lievemmiksi ja niitä voidaan hoitaa paljon aiempaa paremmin.

Maria Kuronen
Kansanterveys-lehti

Merkkipaaluja WHO:n 60 vuodelta

1945 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) konferenssissa San Franciscossa hyväksytään yksimielisesti ehdotus kansainvälisen terveysjärjestön perustamisesta.
7.4.1948 Maailman terveysjärjestö WHO perustetaan virallisesti, kun sen peruskirja astuu voimaan.
1974 Yleinen rokotusohjelma, EPI, käynnistyy.
1978 Alma-Atassa järjestetään perusterveydenhuollon konferenssi, jossa tavoitteeksi asetetaan Terveys kaikille
1986 Maailmanlaajuinen AIDS-ohjelma alkaa
1988 Maailmanlaajuinen polion hävityskampanja alkaa
2000 YK:n vuosituhatjulistuksen kahdeksasta tavoitteesta kolme liittyy suoraan terveyteen
2003 WHO:n yleiskokous asettaa voimaan kansainvälisen tupakkaa koskevan puitesopimuksen
2004 Maailmanlaajuinen ravitsemus-, liikunta- ja terveysstrategia astuu voimaan
2007 Kansainvälinen terveyssäännöstö, IHR, astuu voimaan

WHO kampanjoi kaikkialla maailmassa kuuden perusrokotteen puolesta.