Publisher

National Public Health Institute

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennusjakson aikana neuroottisuustaso yleensä lisääntyy ja ulospäinsuuntautuneisuus vähenee. Masennusjakson jälkeen persoonallisuuden piirteet palaavat kuitenkin yleensä entiselleen.

Masennus on suomalainen kansanterveysongelma, joka aiheuttaa huomattavaa toimintakyvyttömyyttä. Masennusta sairastaa noin 200 000–240 000 ihmistä joka hetki, ja vuosittain noin 700–750 henkilöä tekee jopa itsemurhan masennuksen vuoksi.

Masennuksen keskeisiksi taustatekijöiksi määritellään perinnölliset tekijät, vaikeat elämäntapahtumat ja tietyt persoonallisuuden piirteet. Persoonallisuuden osuutta on tutkittu paljon maailmalla ja nyt lisääntyvästi Suomessakin.

Kolmenkymmenen vuoden ikään asti persoonallisuuden piirteissä tapahtuu muutosta, sen jälkeen ne ovat suhteellisen pysyviä. Ikääntymisen ja kypsymisen myötä piirteet voivat laimentua, esimerkiksi ahdistusherkkyys usein lievenee iän myötä.

Persoonallisuuspiirreteorian mukaan persoonallisuutta voidaan määrittää ja mitata viiden keskeisen piirteen avulla: neuroottisuus, ekstroversio eli ulospäin suuntautuneisuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja avoimuus. Kaksi yleisimmin tutkittua persoonallisuudenpiirrettä ovat neuroottisuus ja ekstroversio. Tutkija Pekka Jylhän väitöskirjatutkimuksessa seurattiin juuri neuroottisuuden ja ekstroversion sekä vakavan masennuksen välisiä suhteita.

Persoonallisuuspiirteet sairastuvuuden ennusteina

Persoonallisuuspiirteenä neuroottisuutta luonnehtii taipumus ahdistuneisuuteen ja stressiherkkyyteen. Neuroottisuutta voidaan mitata kysymyksillä, jotka liittyvät esimerkiksi stressinsietokykyyn, alemmuudentunteeseen ja masentuneisuuteen. Ekstroversioon puolestaan liittyy sosiaalisuus, impulsiivisuus, aggressiivisuus, energisyys ja positiivinen tunteellisuus.

Tutkimuksessa saatiin selville, että masennuksen aikana jo olemassa olevat persoonallisuuden piirteet korostuvat. Esimerkiksi neuroottisuus ja siihen liittyvät piirteet saattavat tulla voimakkaammin esille. Ekstroversioon lukeutuvat ominaisuudet puolestaan vähenevät masennuksessa.

– Tutkimuksessa myös todettiin, että nämä persoonallisuuden muutokset eivät ole pysyviä. Näyttää siltä, että muutokset eivät aiheuta sairastavalle ”arpea”, vaan persoonallisuuden piirteet palautuvat ennalleen, kun masennuksesta toivutaan, kertoo Jylhä.

Tutkimustulos tukee oletusta, että korkea neuroottisuustaso ja matala ekstroversiotaso saattavat altistaa masennukselle. Neuroottisuuden ja ekstraversion piirteitä mittaamalla voi jonkin asteisesti myös ennustaa sairastuvuutta masennukseen.
– Tutkimuksessa verrattiin persoonallisuuspiirteitä masennuspotilailla sekä terveellä yleisväestöllä, ja todettiin että nämä tietyt persoonallisuuspiirteet korostuivat masennuspotilailla. Mutta johtuuko neuroottisuudesta masennus, vai ovatko ne saman asian kaksi puolta, sitä ei tutkimuksemme pysty kertomaan.

Persoonallisuuspiirteiden huomioiminen hoidossa

Persoonallisuuspiirteet korostuvat erityisesti stressitilanteissa, esimerkiksi neuroottisuuteen liittyvät ahdistusherkkyys ja huolestuminen. Stressitilanteessa neuroottisuus ja masennus voimistuvat. Persoonallisuuspiirteiden huomioiminen voi auttaa masentuneen hoidossa.
– Jos löytää ja oppii erilaisia keinoja selvitä esimerkiksi stressitilanteissa, silloin neuroottisuuspiirteet eivät pääse niin voimakkaasti esille. Tämä on hyvä ottaa huomioon hoidossa.

Ulospäin suuntautuneemmat ja tunteiltaan avoimemmat potilaat toipuvat masennuksestaan ehkä nopeammin ja täydellisemmin. Ylläpitolääkehoitoa tulisi harkita tavallista herkemmin sellaisille masennuspotilaille, joilla on korkeat neuroottisuuspisteet.

Vain 20 prosenttia masennuspotilaista sairastaa puhdasta masennusta. Masennukseen liittyy usein esimerkiksi päihdehäiriöitä. Näyttää myös siltä, että nämä samat persoonallisuuden piirteet ovat mukana myös muissa liitännäissairauksissa. Diagnostiikan kehittämisen kannalta näiden yhteisten taustatekijöiden laajempi tutkiminen olisi merkityksellistä.

– Olen tehnyt kliinistä työtä 15 vuotta, ja käytännön lääkärintyön kannalta on ollut mielenkiintoista perehtyä tarkemmin persoonallisuuspiirteisiin ja juuri tähän masennuksen osa-alueeseen.
Myös tutkimustulos itsessään on mielenkiintoinen ja lohduttava. Tutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osaston Mielialahäiriö-projektia.
– Masennuksen sairastaminen ei ole välttämättä itseään toistava kehä, vaan siitä mahdollisuus parantua ja palautua ennalleen, toteaa Pekka Jylhä.

Kansanterveyslaitoksen tutkija Pekka Jylhä toimii vastaavana erikoislääkärinä HUSin Espoon Leppävaaran psykiatrian poliklinikalla. Väitöskirjatutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen Mielialahäiriöiden tutkimusprojektia, jossa kartoitetaan näiden häiriöiden tunnistamisen ja hoidon ongelmakohtia.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A6/2008:
Depression, Anxiety, Psychiatric Comorbidity and Dimensions of Temperament and Personality (PDF)
ISBN 978-951-740-750-2

Kati Matikainen
KTL, Viestintä