Publisher

National Public Health Institute

Itsemurhayrityksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden riski toistaa yrityksensä on suurimmillaan heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Riski pienenee huomattavasti muutaman viikon kuluessa. Kuitenkin neljässä vuodessa lähes neljännes potilaista yrittää uudelleen itsemurhaa ja kuolleisuus on huomattavasti normaalia suurempi. Kolmanneksella näistä menehtyneistä kuolinsyynä on itsemurha.

Miesten kuolleisuus sairaalahoitoa vaatineiden itsemurhayritysten jälkeen on kaksinkertainen naisiin verrattuna, vaikka naiset tekivät itsemurhayrityksiä hieman enemmän kuin miehet. Sairaalassa hoidettu alkoholiriippuvuus ja alkoholin väärinkäyttö olivat yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen muista syistä kuin itsemurhista. Toisaalta skitsofrenian tai mielialahäiriön vuoksi sairaalassa hoidettujen kuolleisuus itsemurhiin oli kohonnut. Myös ensimmäisen yrityksen tekotavalla havaittiin olevan yhteys kuolleisuuteen: väkivaltaisella tavalla tehdyn yrityksen jälkeen kuolleisuus sekä itsemurhista että muista väkivaltaisista syistä johtuen oli korkea.

Tiedot perustuvat erittäin laajaan aineistoon, joka kattaa kaikki sairaalahoitoa vaatineet itsemurhayritykset Suomessa vuosilta 1996–2003. Aineistosta selvitettiin itsemurhayritysten tekijöiden kuolleisuutta ja kuolinsyitä sekä itsemurhayritysten toistumisen riskiä. Kunkin tutkittavan seuranta-aika aloitettiin ensimmäisestä sairaalahoitoon johtaneesta itsemurhayrityksestä.

Tutkimuksen mukaan itsemurhayrityksiä tehdään eniten huhtikuussa ja itsemurhakuolemia on eniten toukokuussa.

Tutkimuksessa keskityttiin vakaviin, sairaalahoitoa vaatineisiin itsemurhayrityksiin. Kaiken kaikkiaan itsemurhayrityksiä tehdään ainakin kymmenkertaisesti itsemurhakuolemiin verrattuna. Havainnot nostavat esiin itsemurhaa yrittäneiden henkilöiden pitkäaikaisen tuen ja hoidon selkeän suunnitelman välttämättömyyden. Seurannan tarve haastaa hoitojärjestelmän voimavarat ja itsemurhien ehkäisyn merkitys painottuu. Erityisen tärkeää olisi myös taata hoidon eri vaiheiden saumattomuus.

Jari Haukka, erikoistutkija
KTL, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi

Kirjallisuutta

Haukka J, Suominen K, Partonen T, Lönnqvist J. Determinants and Outcomes of Serious Attempted Suicide: A Nationwide Study in Finland, 1996-2003. Am J Epidemiol. 2008 Mar 14; [Epub ahead of print] DOI:10.1093/aje/kwn017.