Publisher

National Public Health Institute

Suomen uimavedet ovat pääasiassa hyvänlaatuisia, ja niitä myös valvotaan hyvin. Tuhansien järvien maasta löytyy järviä, jokia ja pitkän matkaa merenrantaa, joissa on turvallista uida. Luonnontilaiset järvet ovat vedenlaatunsa puolesta lähes aina turvallisia uimareille. Terve järki auttaa: jos rannan lähellä on viemäreitä, on parempi uida kauempana niistä.

Uimavesiä valvotaan hyvin

Uimavesiä valvovat Suomessa kuntien terveysviranomaiset. Eritoten virallisten uimarantojen vesi on valvonnassa: vedestä tutkitaan bakteerit, mutta myös uimaveden yleinen kunto.

Kansanterveyslaitos (KTL) on laatinut vuosittain Euroopan komissiolle EU-uimarantojen veden laatua ja valvontaa koskevan raportin. Maaliskuussa 2008 tuli voimaan EU:n uimarantoja koskeva direktiivi. Sen mukaisesti uimaveden laatu saa neljä luokitusta: erinomainen, hyvä, riittävä tai huono. Huonosta uimavedestä tulee terveyshaittojen estämiseksi tiedottaa yleisölle.

KTL: Kansanterveys-lehti > Uimiseen liittyvät infektioriskit

Järvittäin yleistä vedenlaatua seuraavat Suomen ympäristökeskuksen alaiset 13 ympäristökeskusta. Alueellisiin ympäristökeskuksiin voi myös soittaa, jos haluaa lisätietoja. Sama seuranta koskee myös rannikkovesiä ja jokia.

Verkkosivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi/vesienlaatu saa tietoa, mikä ympäristökeskus seuraa oman koti- tai mökkijärven vedenlaatua. Voit klikata kohdasta ” Vedenlaatu alueittain” oman alueesi keskuksen: pääset suoraan sen verkkosivuille.

Avomerellä vedenlaatua tutkii merentutkimuslaitos. Se seuraa ja tutkii Suomen ympäristökeskuksen lisäksi myös Itämeren tilaa: www.fimr.fi

Kun vedet lämpenevät, näkyy myös vesien rehevöityminen eli vesiin joutuneet ravinteet. Vaikka uimavesien laatua valvotaan, uimari huomaa, kun vesi on samentunut ja rannat ruovikoituneet. Rihmaiset levät ja sinileväkukinnot ovat lisääntyneet. Rannat voivat olla myös limaisia.


Asiantuntija:
vanhempi tutkija, limnologi
Sari Mitikka,
Suomen ympäristökeskus