Publisher

National Public Health Institute

Mahdollisuus voittaa ja rikastua sattuman ja onnen peleissä on kiehtonut ihmisiä vuosituhansien ajan. Suurten voittojen äärimmäisen pieni todennäköisyys ei pelatessa haittaa. On houkuttelevaa uskoa, että juuri tänään onnetar voisikin olla suosiollinen ja pelaamalla voisi kartuttaa lomakassaa tai kenties muuttaa koko elämän!

Useammin tunne kuin taito

Muutamissa rahapeleissä tiedoilla ja taidoilla on merkitystä. Esimerkiksi vakio- ja raviveikkauksessa sekä pokerissa asiantuntemus ja taito saattavat auttaa, mutta eivät kuitenkaan takaa pelimenestystä. Hyväkin pokerinpelaaja häviää, jos käteen tulee jatkuvasti huonoja kortteja. Todellisuudessa sattuma sanelee pelimenestyksen.
Nopeatempoisten pelien jännitys ja haaveet helposta rahasta houkuttavat jatkamaan pelaamista, joskus jopa pidempään kuin olisi varaa. Pelaamista vahvistavat myös moniin peleihin liittyvät erilaiset aistiärsykkeet sekä näennäisesti pelaajan omaa hallintaa viestivät pelien ominaisuudet. Kun automaatin napin painallus tai kotikoneella tehty internet-vedonlyönti alkaa yhdistyä omaan myönteiseen tunnetilan muutokseen, tapahtuu ehdollistumista eli oppimista. Myönteisiä pelaamisen tunnetiloja ovat esimerkiksi jännitys, voiton odotus, mielihyvä ja rentoutumisen tunne.

Riskipelaaminen, ongelmapelaaminen ja pelaamishäiriö

Joillekin rahapelaamisesta voi muodostua hauskan ajanvietteen sijaan sosiaalista elämää, mielenterveyttä ja omaa taloutta uhkaava ongelma. Rahapelaamisen ongelmiin pätee samanlainen ajatus vaikeusasteen jatkumosta kuin esimerkiksi päihdeongelmiin. Osalla rahapelejä pelaavista ei ole ongelmia, osalla on lieviä (riskipelaaminen) ja osalla vaikeampia ongelmia (ongelmapelaaminen). Pienelle osuudelle väestöstä kehittyy muuta elämää hallitseva, vakavia haittoja aiheuttava rahapelaamisen häiriö.
Rahapelaamisen ongelmat ja rahapelaamisen häiriö ovat mielenterveydellisiä ongelmia, joita pelit eivät yksinään voi synnyttää. Vaikka rahapelien runsas saatavuus voikin lisätä ongelmapelaamista, pelkkä altistuminen rahapeleille ei riitä ongelmien ja pakonomaisen pelaamisen häiriön syntyyn.

kuva: Rodeo

Arviolta kolmannes vakavista rahapelaamisen häiriöistä (patologisesta pelaamisesta) yhdistyy perinnöllisiin ominaisuuksiin. Pelaamisen aloittaminen varhain nuoruusiässä ja kotoa saatu rahapelaamisen malli ennustavat osaltaan rahapelaamiseen häiriötä. Häiriö voi kuitenkin kehittyä missä vaiheessa elämänkaarta tahansa. Rahapelaamisen häiriö voi myös olla niin sanotun itsehoidon tai -lääkinnän muoto. Tällöin pelaamalla yritetään välttää ja paeta elämän vaikeuksia ja tunne-elämän ongelmia.

Mahdollisesti noin 120 000–130 000 suomalaista (noin 3 % aikuisväestöstä) on ongelmapelaajia. Heistä noin 40 000 eli noin yksi prosentti aikuisväestöstä kärsii rahapelaamisen häiriöstä (patologinen pelaaminen).

Taloustutkimus, 2007

Kun myös ongelmapelaajien lähipiiri kärsii, pelaamisen ongelmat koskettavat suoraan ja välillisesti mahdollisesti noin 5–10 %:a aikuisväestöstä. Pelaamisongelma on kansanterveydellinen huolenaihe. Kansanterveyden näkökulmasta pelaamisongelman ehkäisy on paras menettelytapa. Ehkäisyn keinoja ovat muun muassa asiallisen tiedon tarjoaminen kansalaisten omien päätösten pohjaksi sekä mahdollisimman varhainen ongelmakehitykseen puuttuminen.

Asiantuntija:
tutkija
Jukka Halme, PsM
Kansanterveyslaitos