Publisher

National Public Health Institute
Original page

bites and stings, dressing, encephalitis, tick-borne, lyme's borreliosis, prophylaxis, symptoms, ticks, vaccines

Julkaistu 5.5.2008

Punkit elävät pääasiallisesti aluskasvillisuuden joukossa: heinikoissa ja pensaikoissa. Lehtometsä tai rantalepikko on tyypillinen kostea metsätyyppi, jossa punkit viihtyvät. Sinne menijän on viisasta varautua pieniin, vastenmielisiin kavereihin yksinkertaisella järjenkäytöllä.

Punkin puremalta voi suojautua vaatetuksella. Hyvä keino on pukeutua pitkähihaisiin vaatteisiin, käyttää saappaita ja vetää pitkävartiset sukat housunlahkeiden yli. Myös vaatteisiin suihkutettavia hyönteiskarkotteita voi kokeilla. Hiusten kampaaminen, kylpy tai suihku voivat estää punkkeja kiinnittymästä. Kaikki keinot ovat sallittuja, sillä...

Punkit saattavat levittää syljen ja ulosteiden kautta vakavia tauteja, joista merkittäviä Suomessa ovat Lymen borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus.

Borrelioosi

Borrelioosi eli Lymen tauti on borreliabakteerin aiheuttama infektiotauti, 10–50 prosenttia puutiaispunkeista kantaa bakteeria. Bakteeria levittää pääasiassa puutiaispunkki ja useimmin sen nuoruusmuoto, 0,5 mm:n läpimittainen nymfi. Borrelioosin estää helpoiten päivittäisellä punkkitarkastuksella: illalla tulee tarkastaa koko iho, eritoten hiusraja ja päänahka, ja poistaa havaitut punkit punkkipihdeillä tai pinseteillä.

Jos punkkipihtejä ei ole, punkin voi napata pois myös kynsillä. Pistoalue kannattaa puhdistaa poiston jälkeen desinfiointiaineella.

Borrelia-bakteeri siirtyy punkista ihmiseen vasta, kun punkki on ollut pureutuneena ihoon tunteja, yleensä yli vuorokauden. Ainakin 2000 suomalaista saa borreliatartunnan vuosittain. Muiden hyönteisten kantamien borreliabakteerien yleisyyttä ei tarkkaan tiedetä, mutta se lienee harvinaista.

Punkin puremasta tulee rengasmainen punoitus, läpimitaltaan 2–3 cm. Punoitus ilmaantuu pian, samana päivänä tai muutaman päivä kuluessa punkin puremasta. Noin 5 cm:n läpimittainen laajentuva, yleensä rengasmainen punoitus ( erythema migrans) viikon kuluessa on varma merkki borrelioosista.

Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Hoitamattomassa borrelioosissa 10–50 %:lle potilaista tulee myöhäisoireita muutaman kuukauden, pisimmillään yli vuoden kuluttua puremasta. Oireet ovat moninaisia, ja niitä esiintyy muissakin taudeissa kuin vain borrelioosissa. Oireita voivat olla punoittavat kyhmyt ihossa puremakohdassa tai sen lähistöllä, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireet. Myöhäisvaiheen oireet voivat jatkua vuosia.

Jos huomaa rengasmaisen tai halkaisijaltaan yli 5 cm ihottuman, kannattaa hakeutua heti lääkäriin. Tautiin ei ole vielä rokotetta, joten punkkitarkastus kannattaa tehdä joka ilta.

KTL: Tietoa terveydestä > Borrelioosi

Puutiaisaivotulehdus

Vaikka punkkeja esiintyykin Suomessa aina Kemin leveysasteella asti, punkit kantavat puutiaisaivotulehdusvirusta vain rajatuilla alueilla. Tautia on esiintynyt eniten Ahvenanmaalla. Tartuntoja on todettu myös Turun saaristossa, Kokkolan, Imatran ja Lappeenrannan seuduilla sekä Helsingin edustalla Isosaaressa. Näilläkin alueilla, joissa puutiaisaivotulehdusvirusta esiintyy, vain yksi 100–200 punkista kantaa virusta.

Puutiaisaivotulehduksen (yleisessä puheessa puutiaisaivokuumeen tai Kumlingen taudin) aiheuttaa TBE-virus, joka leviää yleisimmin puutiaispunkin pureman välityksellä.

Puutiaisaivotulehdus on keskushermoston tulehdustauti, jonka taudinkuva on kaksivaiheinen kuume. Noin viikko puutiaisen piston jälkeen ilmaantuu flunssan kaltaisia oireita ja kuume, joka kestää keskimäärin 6 vuorokautta. Suurin osa tartunnoista päättyy tähän. Osalle potilaista kehittyy 3–21 vuorokauden kuumeettoman vaiheen jälkeen toinen kuumevaihe, johon voivat liittyä keskushermosto-oireet. Oireet johtuvat aivojen, aivokalvojen ja selkäytimen tulehduksesta. Vaikeimmin sairastuneille (3–13 %) jää pysyviä hermoston vaurioita.

Alle 7-vuotiaat altistuvat vanhempia harvemmin puutiaisaivotulehdukselle. Tauti on lapsilla myös lievempi kuin aikuisilla. Vuodesta 2000 keskimäärin 12 henkilöä vuodessa on sairastunut Manner-Suomessa puutiaisaivotulehdukseen.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ilmaston lämpeneminen muuttaa puutiaisaivotulehduksen esiintymisaluetta ja lisää taudin esiintyvyyttä.

Tyypillinen puutiaisaivotulehdukseen sairastunut on keski-ikäinen villivadelmia poiminut nainen. Puutiaisaivotulehdusvirus tarttuu usein myöhäiskesällä, ja vadelmat kasvavat rehevissä ryteiköissä. Puutiaisaivotulehdusvirus voi tarttua myös pastöroimattomien maitotuotteiden välityksellä. Esimerkiksi vuonna 2005 tallinnalaisessa supermarketissa asiakkaat saivat maistaa pastöroimatonta vuohenmaitoa, jonka takia 27 ihmistä sairastui puutiaisaivotulehdukseen.

Virusta vastaan on rokote, jonka ottamista riskialueilla oleilevan kannattaa harkita. Ahvenanmaalla aloitettiin joukkorokotukset 2006.

Puutiaisen levinneisyys sekä TBE-viruksen esiintyminen Suomessa. Kuva: Rokottajan käsikirja, KTL

Asiantuntijat:
erikoistutkija
Tuija Leino;
Kansanterveyslaitos

terveydenhoitaja
Nina Strömberg
Kansanterveyslaitos

KTL: Puutiaisaivotulehdusrokotteen käyttö Ahvenanmaalla vuosina 2006–2010