Apunavigaatio
Tuhkarokko
Tuhkarokko
Mikä on tuhkarokko?
Tuhkarokko on paramyksoviruksen aiheuttama herkästi tarttuva infektio. Taudinkuvaan kuuluu kuume, hengitystietulehdus ja muutaman päivän kuluttua kehittyvä ihottuma. Komplikaationa voi kehittyä hengitysteiden bakteeri-infektio, usein korvatulehdus tai keuhkokuume. Tuhkarokkoon liittyvä enkefaliitti eli aivotulehdus on harvinainen komplikaatio. Aikuisiällä sairastettuna tauti on usein vakavampi.
Miten tartunta tapahtuu?
Tuhkarokko tarttuu kosketustartuntana ja ilmateitse. Itämisaika tartunnan ja ensioireiden välillä on yleensä 14 vuorokautta, vaihdellen 7–18 vuorokauteen. Tuhkarokkoon sairastunut on tartuttava yhden vuorokauden ajan ennen kuumetta ja neljän vuorokauden ajan ihottuman alkamisesta.
Mitkä ovat oireet?
Tuhkarokkoon sairastuneella on ensin korkea kuume ja hengitystieoireita. Silmät ovat usein valonarat. Ihottuma alkaa 3-5 vuorokauden kuluttua. Toipuminen alkaa muutaman päivän kuluttua ihottumasta.
Miten tuhkarokko todetaan?
Tuhkarokko varmennetaan määrittämällä tuhkarokkovirus-vasta-aineet verinäytteestä tai osoittamalla virus sylkinäytteestä. Kansanterveyslaitoksen viruslaboratorio varmentaa diagnoosin, mikäli epäillään tuhkarokkoa.
Miten tartunta ehkäistään?
Suomalaisessa rokotusohjelmassa rokotetaan lapset MPR-tauteja vastaan 14-18 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Jos henkilö on altistunut tuhkarokolle, kolmen päivän kuluessa altistumisesta annettu rokote voi vielä ehkäistä taudin. Mikäli altistuksesta on kulunut yli kolme vuorokautta, mutta vähemmän kuin viikko, annetaan immunoglobuliinia eli vasta-aineita rokottamattomille henkilöille.
Miten tuhkarokkoa hoidetaan?
Hoito on oireenmukaista eli kuumetta ja särkyä voidaan alentaa kuumelääkkeellä esim. parasetamolilla. Jos tuhkarokkopotilaalle kehittyy bakteerin aiheuttama tulehdus, voidaan tarvita mikrobilääkitystä.
Tuhkarokko Suomessa
MPR (eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko) -rokotukset aloitettiin Suomessa 1982. Kaikkia kolmea tautia vastaan oli tätä aiemmin käytössä erilliset rokotteet. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan MPR-rokotteen rokotuskattavuus lapsilla oli 97,5 %. MPR-taudit vähenivätkin oleellisesti 1990-luvun alkuun mennessä.
MPR-tautien kotoperäisten tartuntujen katsotaan maassamme loppuneen vuonna 1994. Yksittäisiä tautitapauksia on raportoitu ulkomailta tartunnan saaneilla henkilöillä ja heidän lähikontakteillaan. Viime vuosina ei ole ilmoitettu yhtään kotimaista alkuperää olevaa tuhkarokko-, sikotauti- tai vihurirokkotapausta.
information page
guide
- Matkailijan terveys
- Raportoidut tuhkarokkotapaukset Suomessa 1930–2003/ Rokottajan käsikirja
- Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko -rokote (MPR)
magazine article
- SARS - uusi tauti, uusi uhkako?
- Suomesta kadonneet MPR-taudit eivät ole vielä historiaa
- Norjassa vesivälitteinen tularemiaepidemia
news
- Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus
- Alaselän neutraaliasennon hallinta auttaa selkäkivun uusiutumisen ehkäisyssä
- Lihasvoiman yhteys metabolisen oireyhtymän (MBO) ilmaantuvuuteen miehillä
organizational info
fill-in form
research activity
- KTL tutkii yli 35 000 näytettä osana kansainvälistä sepelvaltimotautitutkimus
- Syövänehkäisytutkimus
- Sydän- ja verisuonitaudit - tutkimuksia ja hankkeita
event
- Niskat jumissa ja olkapäät ahtaalla - toimintahäiriöiden aktiivinen kuntoutus TÄYNNÄ
- Terve luusto läpi elämän - luut lujiksi liikkuen