Publisher

National Public Health Institute
Original page

epidemics, household water, monitoring, norovirus, pathogens, wastewater, water

Julkaistu 13.2.2008

Marraskuun lopussa Nokialla puhtaan talousveden sekaan päässyt puhdistettu jätevesi sisälsi useita erilaisia taudinaiheuttajia ja sairastutti arviolta yli 5000 henkilöä. Terveydenhuoltoon hakeutui noin 1000 sairastunutta. Sairastuneista suurin osa toipui ilman antibioottilääkitystä. Suomen suurinta vesiepidemiaa tutkitaan nyt perusteellisesti.

- Varsinainen epidemia kesti noin kaksi viikkoa, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Jukka Lumio (kuvio 1). Epidemian selvittely ja potilaiden seuranta jatkuvat vielä pitkään, ja niihin osallistuvat Nokian kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Kansanterveyslaitos.

Puhtaana säilyneellä alueella vedenkäyttörajoitukset on poistettu. Noin 10 000 asukkaan alueella, missä verkostoa on puhdistettu tehokloorauksilla, on vedenkäyttörajoituksista ilmoitettu väestölle erikseen.

Taudinaiheuttajien laaja kirjo

Epidemian alussa otettiin muutamia kymmeniä ulostenäytteitä taudinaiheuttajien selvittämiseksi. Muuten näytteenottoa ohjasi kliininen harkinta.
- Kaikista erikoissairaanhoitoon joutuneista otettiin luonnollisesti ulostenäytteet. Osa näytteistä on taltioitu myöhempiä tutkimuksia varten. Laajaa ulosteseulontaa väestössä ei ole tehty, kertoo Jukka Lumio.

Hyvin varhaisessa vaiheessa selvisi, että vedessä oli sekä norovirusta että kampylobakteeria, joihin myös potilaiden oireet sopivat hyvin. Voimakas oksentelu on tyypillistä norovirustartunnassa, vatsavaivat ja pelkkä ripuli puolestaan kampylobakteeritartunnassa. Nämä patogeenit löytyivät yleisimmin myös sairastuneiden ulostenäytteistä. Muita ulostenäytteistä löytyneitä patogeenejä olivat E. coli -bakteerit, erityisesti lapsia vaivannut rotavirus sekä yleensä antibioottihoitoihin liittyvää Clostridium difficile -bakteeri.

- Alusta saakka pidettiin myös giardiaa mahdollisena taudinaiheuttajana. Ensimmäiset tautitapaukset löytyivät kuitenkin vasta joulun jälkeen, sillä giardian itämisaika on 1–3 viikkoa, kertoo epidemiologi Markku Kuusi Kansanterveyslaitokselta.

Hoitolinjauksilla minimoitiin antibioottien käyttö

Nokian terveyskeskus ja Tampereen yliopistollinen sairaala laativat ohjeen, jonka mukaan antibioottihoito suunnattiin kampylobakteeriin silloin, kun voimakkaat yleisoireet, korkea kuume ja voimakas ripulointi, sitä edellyttivät. Fluorokinoloneja kehotettiin välttämään koska osa kampylobakteereista on niille resistenttejä.

Lääkäreitä neuvottiin välttämään antibioottihoidon aloittamista jo paranemassa oleville potilaille, sillä suurin osa infektioista menee ohi itsestään. Tämä koskee myös salmonellaa ja shigellaa, joita löytyi joitakin harvoja tapauksia. Pidättyvää antibioottien käyttöä puolsivat se, ettei hoidolla ole todettu voitavan estää mahdollisia jälkitauteja ja se, että joukossa oli paljon virustartuntoja, jolloin hoito olisi ollut täysin turha ja mahdollisesti haitallinen.
- Antibioottihoito lyhentäisi sairastamista vuorokaudella, jos se aloitettaisiin heti taudin alussa. Siinä vaiheessa, kun taudinaiheuttaja saadaan selville, potilas on useimmiten jo toipumassa ja hoito on tarpeeton.

Myös giardia-infektio voi parantua itsestään, eikä siihen liity vakavia tautimuotoja tai merkittäviä jälkitauteja. Giardiaa tarvitsee etsiä vain niiltä potilailta, joilla on edelleen ripulia. Tauti todetaan ulosteen mikroskooppitutkimuksella, ja hoito on muutaman päivän tablettikuuri käyttäen eri mikrobilääkettä kuin millä bakteeriripuleita hoidetaan.

- Turhien antibioottihoitojen välttäminen oli erityisen tärkeää juuri nyt, kun Suomessakin, vaikkei vielä Pirkanmaalla, on todettu antibioottiripulia aiheuttavan Clostridium difficile -bakteerin uutta virulenttia muotoa. Käyttämällä antibiootteja laajasti, olisi voitu aiheuttaa toinen, vakava ongelma, painottaa Jukka Lumio.

Jälkitauteja seurataan huolella

Nokialaisia on kehotettu hakeutumaan hoitoon, jos vatsataudin oireet ovat pitkittyneet tai he ovat saaneet niveloireita.
- Nämä henkilöt ohjataan nyt tavallista herkemmin erikoissairaanhoitoon Tampereen yliopistosairaalaan, jotta saamme selville, liittyvätkö oireet epidemiaan ja voimme varmistaa, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon, kertoo Lumio.

Tutkimusten mukaan yli 90 % suolistoinfektion jälkitautina todetuista niveloireista ilmaantuu neljän viikon kuluessa infektiosta. Mitä pitempään on kulunut, sitä epätodennäköisemmin ne enää liittyvät epidemiaan.
- Potilaiden oikeusturvan takia haluamme selvittää mahdollisen yhteyden epidemiaan tutkimalla ovatko he bakteerinkantajia ja löytyykö heiltä vasta-aineita.

Kyselyllä kuva epidemian laajuudesta ja muista vaikutuksista

Tammikuun aikana Nokialla toteutettiin väestökysely, jonka avulla selvitetään vesiepidemian aiheuttamia sairastumisia, jälkitauteja ja kustannuksia. Kyselyn saaneet henkilöt oli valittu satunnaisesti siten, että he edustivat kaikkia nokialaisia sekä puhtaana säilyneeltä että likaantuneelta alueelta. Kysely lähetettiin myös osalle Kangasalan asukkaista, jotta vatsatautien, kuten erityisesti talvikauteen painottuvien noro- ja rotavirustartuntojen, esiintymistä voidaan verrata väestöön ilman vesiepidemiaa

- Kangasala muistuttaa väestöltään Nokiaa ja oli siksi luonteva valinta verrokkipaikkakunnaksi, sanoo infektiolääkäri Jukka Lumio. Verrokiksi haluttiin myös hiukan kauempana sijaitseva alue, jonka asukkaat ovat tunteneet olevansa turvassa epidemian aikana eivätkä edes pelot ole voineet vaikuttaa terveyden kokemiseen. Nokian ja Kangasalan väestöjä seurataan vuoden ajan, että saadaan luotettavaa tietoa sairastavuudesta muulloinkin kuin epidemian aikaan.

- Sairastamisen lisäksi meidän on tärkeää tietää millaisista asioista ihmiset ovat luopuneet pelon takia, minkä verran he ovat kuluttaneet rahaa oirelääkkeisiin ja hygieniatuotteisiin desinfektioaineisiin ja onko Nokialle tuloa kartettu. Näitä kysymyksiä on selvitettävä jo väestön oikeuksienkin nimissä, sanoo Lumio.

Kuvio 1. Nokialla vesiepidemiassa vatsataudin vuoksi hoitoon hakeutuneet henkilöt oireiden alkamispäivämäärän mukaan.

Maria Kuronen
Kansanterveys-lehti