Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(organisationsinfo)

Merkittävät elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat

Julkaistu 14.3.2008

Merkittävät elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat

Vuonna 2007 Kansanterveyslaitokselle lähetettiin 55 epäilyilmoitusta elintarvikkeen tai veden välityksellä levinneestä epidemiasta. Näiden joukossa oli suuri vesivälitteinen epidemia Nokialla, jossa todettiin useita taudinaiheuttajia, ja Shigella boydii-bakteerin aiheuttama vatsatautiepidemia Tampere-talolla. Lisäksi selvitettiin useita muita suolistoinfektiorypäitä.

Nokian vesiepidemia

Marraskuun lopussa (28.-30.11.2007) Nokian kaupungin vesilaitoksen vesijohtoverkkoon pääsi noin 400 000 litraa puhdistettua jätevettä. Jätevesivuoto havaittiin perjantaina 30.11.2007, jonka jälkeen Nokialla annettiin juomaveden keittokehotus. Veden saastumisesta seurasi suuri vatsatautiepidemia. Yli 1 000 henkeä hakeutui terveyskeskukseen tai sairaalan poliklinikalle hoitoon. Nokian terveyskeskuksen vuodeosastolla hoidetiin 51 potilasta ja TaYS:ssa 185 potilasta, joista 126 oli lapsia. Pääasialliset taudinaiheuttajat olivat norovirus ja kampylobakteeri, mutta potilailta löytyi myös salmonellaa, giardiaa, rotavirusta, Shigella boydii- ja Clostridium difficile -bakteeria. Vesinäytteistä löytyi myös laaja kirjo mikrobeja, jotka olivat pääosin samoja kuin potilaista löytyneet. Epidemia oli laajuudeltaan harvinaisen suuri ja mikrobilöydösten määrä poikkeuksellinen. Yleensä kotimaisissa vesiepidemioissa on ollut vain yksi taudinaiheuttaja, vaikka potilasnäytteet on aina tutkittu yleisimpien ripulibakteerien (kampylobakteerit, salmonellat, yersiniat, shigellat) ja usein myös yleisimpien ripulivirusten (noro, rota, adeno) varalta.

Kansanterveyslaitos, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Nokian kaupunki ja Tampereen yliopisto selvittivät epidemian kokonaissairastuvuutta, jälkitauteja, kustannuksia ja psyykkisiä vaikutuksia väestöön kyselytutkimuksella. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 3 000 henkilölle Nokialla ja vertailukunnaksi valitulla Kangasalla. Epidemiaan liittyviä jälkitauteja kartoitettiin lisäksi erillisillä Tampereen yliopistosairaalan tekemillä tutkimuksilla.


Shigella boydii Tampereella

Tampere-talossa järjestettiin SPR:n ensihoitosymposium 19.–20.11.2007. Tilaisuuteen osallistui eri puolilta Suomea noin 400 henkilöä, joista ensimmäiset sairastuivat vatsatautiin jo 19.11. iltapäivällä. Viljelyvarmistettuja S. boydii -tapauksia todettiin epidemian aikana yhteensä 18. Epidemian yhteydessä tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 223 osanottajaa, joista 90 sairastui vatsatautiin 19.–25.11. välisenä aikana. Kyselytutkimuksessa ei saatu esille sellaista tilaisuudessa tarjoiltua ruokaa, joka olisi selittänyt sairastumiset. Keittiö- tai tarjoiluhenkilökunnasta otetuissa näytteissä ei todettu shigellaa, eikä heidän haastatteluissaan tullut esille ulkomaanmatkoja, joilta shigellatartunta olisi voitu saada. Epidemian aiheuttaja oli Suomessa harvinainen, eikä tartuntamekanismia saatu laajoista selvityksistä huolimatta selvitetyksi. Samaa harvinaista S. boydii (”provisional serotype E140634”) -kantaa todettiin myöhemmin myös muutamalta Nokian vesiepidemiassa sairastuneelta. Kannat varmistettiin Englannin HPA:n (Health Protection Agencyn) kansainvälisessä referenssilaboratoriossa.

Salmonella Weltevreden

Norjassa havaittiin neljä Salmonella Weltevreden -infektiota 10.-15.10.2007 potilaissa, jotka eivät olleet edeltävästi matkailleet ulkomailla. Epidemian johdosta seuranneessa EU-maat käsittävässä tiedustelussa kävi ilmi, että myös Suomessa ja Tanskassa oli löytynyt kyseisen salmonella-serotyypin aiheuttamia infektioita. Muutamaa päivää myöhemmin Tanskassa eristettiin sinimailasen siemenistä S. Weltevreden, joka osoitettiin sittemmin sekä MLVA- että PFGE-tutkimuksilla (DNA-profiili SWEL 4) identtiseksi ihmislöydösten kanssa. Kaiken kaikkiaan epidemiassa sairastui 45 henkilöä, joista 20 Norjassa, 19 Tanskassa ja kahdeksan Suomessa. Saman tuottajan jo markkinoilta poisvedettyjä sinimailasen ituja saatiin tutkittavaksi myös Suomessa ja niistäkin onnistuttiin eristämään identtinen S. Weltevreden. Kyseiset idut tulivat Suomeen hollantilaisen toimittajan kautta ja olivat ilmeisesti italialaista alkuperää.

Salmonella Newport (genotyyppi SNWP 55)

Salmonella Newport-bakteerin aiheuttamaan vatsatautiin sairastui eri puolilla Suomea 25 henkilöä marras-joulukuussa 2007. Tautirypäitä esiintyi Raumalla, Lappeenrannassa, Tampereella, Oulun seudulla ja pääkaupunkiseudulla. Raumalla ja Lappeenrannassa sairastuneita yhdisti joukkoruokailu; Raumalla kunnallisen keskuskeittiön ruokailupisteiden ja Lappeenrannassa palvelutalon toimittama ruoka. Sairastuneiden joukossa ei ollut lapsia.

Sairastuneiden S. Newport -kannat olivat DNA-profiililtaan identtisiä. Kyseistä tyyppiä ei oltu aikaisemmin todettu ihmisillä tai eläimillä Suomessa eikä ulkomailla. Epidemiatyyppi oli mikrobiologisesti mielenkiintoinen, koska osa epidemiakannoista muodosti antigeenirakenteeltaan kahta pesäketyyppiä (S. Newportin normaalia O:6+ muotoa, osa oli O:6-). Jos kyseessä olisi ollut yksittäinen infektio, olisi O:6-negatiivinen nimetty S. Bardoksi. Epidemiaa selvitettiin haastattelemalla sairastuneita sekä jäljittämällä ja tutkimalla tarjolla olleita elintarvikkeita. Välittäjäelintarviketta ei saatu selville.


Salmonella Newport (genotyyppi SNWP 45)

Helsingissä todettiin joulukuussa viiden tapauksen Salmonella Newport -ryväs. Haastatellut henkilöt olivat osallistuneet samaan tilaisuuteen joulukuun alussa. Epidemiakanta oli DNA-profiililtaan aivan erilainen, kuin edellä kuvattu S. Newport-epidemiakanta.


Salmonella Typhimurium FT 104

Huhtikuussa todettiin helsinkiläisessä päiväkodissa 15 S. Typhimurium -tartuntaa. Epidemiakannan faagityyppi oli FT 104, resistenssiprofiili ACSSuT (ampisilliini, kloramfenikoli, streptomysiini, sulfonamidi, tetrasykliini) ja DNA-profiili STYM 7. Kyseinen salmonellatyyppi on yleinen Espanjan matkan tuliainen. Yksi lapsista oli käynyt Espanjassa.

Salmonella Typhimurium FT NST

Heinäkuussa havaittiin Mikkelin seudulla kahdeksan S. Typhimurium -tartuntaa, joiden tartunnanlähde ei selvinnyt. Elokuussa työpaikan illanvietossa ja syyskuussa hautajaistilaisuudessa Mikkelissä sairastui yhteensä 20 henkilöä vatsatautiin. Kaikilta potilailta löytyi ulostenäytteestä mikrobilääkkeille herkkä S. Typhimurium. Myös kantojen faagityyppi (NST, not spesific type) ja DNA-profiili (STYM 187) oli identtinen heinäkuisen kannan kanssa. Sama pitopalvelu toimitti ruuan molempiin tilaisuuksiin, mutta tutkimuksissa ei saatu selville, mikä elintarvike oli aiheuttanut kyseiset infektiot. Pitopalvelun työntekijä oli salmonellanegatiivinen.

Salmonella Enteritidis formulakisoissa

Unkarin Formula 1 -kisojen yhteydessä 3.-5.8.2007 sairastui joukko kisavieraita vatsatautiin. Potilasnäytteissä todettiin Salmonella Enteritidis FT 8. Usean kymmenen sairastapauksen joukossa oli myös suomalaisia; meillä todettiin yhteensä 22 sairastunutta. Sairastuneiden joukossa oli lisäksi paikallisia sekä ruotsalaisia, norjalaisia, hollantilaisia ja itävaltalaisia kisavieraita. Epidemiaselvityksessä havaittiin, että valtaosa heistä oli syönyt saman seisovan pöydän antimia 3.-4.8.2007 ja lähes kaikki heistä oli syönyt broileria. Kyseisten päivien ruokia ei enää saatu tutkittavaksi, mutta 5.8. otetuista broilerinäytteistä kasvoi Salmonella Infantis. Ulostenäytteet tutkittiin myös 21 oireettomasta ravintolatyöntekijästä; S. Enteritidis FT 8 löytyi 12 työntekijän näytteestä.

Salmonella Agona kaksissa rippijuhlissa

Kesäkuussa todettiin 12 Salmonella Agona -tapausta. Tapaukset liittyivät Tampereella pidettyihin rippijuhliin. Epidemiakanta oli mikrobilääkkeille herkkä ja sen DNA-profiili oli SAGO 39. Samanlaisen kannan aiheuttama 15 tapauksen ryväs todettiin heinä-elokuussa Lopella. Myös tällöin oli kyseessä rippijuhlat.
© TerveSuomi.fi 2008About us