Publisher

National Public Health Institute

Viimeinen Suomessa todettu polioepidemia vuosina 1984–5 osui aikaan, jolloin viruskantojen ominaisuuksien kuvaamiseen oli kehitetty uusia molekulaarisia menetelmiä. Suomen yllättävä epidemia herätti suurta mielenkiintoa sekä WHO:ssa että alan tutkimuslaboratorioissa, ja KTL:n enteroviruslaboratorio (ENVI) pääsi heti mukaan kansainväliseen yhteistyöhön. Sitä kautta KTL oli alusta alkaen mukana myös WHO:n vuonna 1988 käynnistyneen polionhävitysohjelman laboratorioverkossa. WHO:n Collaborating Centre ENVI on ollut vuodesta 1993.

ENVI on toiminut laboratorioverkoston portaikossa kaikilla kolmella tasolla: kansallisena poliolaboratoriona, yhtenä eurooppalaisena aluereferenssilaboratoriona ja yhtenä seitsemästä ns. kansainvälisestä erityistukilaboratoriosta. Laboratorioverkon tehtävänä on etsiä polioviruksia potilasnäytteistä ja tunnistaa niiden alkuperä, ensi vaiheessa villi virus/rokotevirus -tasolla, ja lopulta genotyypin tarkkuudella perimän emäsjärjestyksen perusteella.

Poliovirusta etsitään jätevesistä

ENVI:n erikoisosaamiseen kuuluu poliovirusten etsiminen jätevesinäytteistä. KTL:ssa kehitetty alan metodologia on pohjana WHO:n ohjekirjassa, joka käsittelee polion valvontaa ympäristönäytteitä hyödyntäen. Metodologiaa on menestyksellä käytetty poliovirusseurannan tehostamiseen muun muassa Egyptissä, Indonesiassa ja monessa Euroopan maassa. Jätevesinäytteiden hyödyntäminen polion valvonnassa tulee korostumaan tulevaisuudessa entisestään yhä useampien maiden siirtyessä käyttämään elävän poliovirusrokotteen sijasta tapettuja viruksia sisältävää IPV-rokotetta. Parhaillaan menetelmän käyttöön ottoa valmistellaan KTL:n opastuksella Väli-Amerikassa.

Jätevesikonsultaatioiden lisäksi ENVI on osallistunut aktiivisesti WHO:n koordinoimiin tutkimushankkeisiin, laboratoriohenkilökunnan erityiskoulutukseen sekä laboratoriotoiminnan optimointiin, koordinointiin ja laadunvalvontaan maailmanlaajuisesti ja varsinkin Euroopan alueella. ENVI:n vastuulle on poliolaboratorioverkostossa erikseen nimetty yhteensä 12 Euroopan maata. Kaikki Pohjoismaista ja Baltian maista eristetyt poliovirukset tulevat jatkotutkimuksia varten ENVI:in, jossa poliovirukset karakterisoidaan molekyyligenetiikan keinoin.

Merja Roivainen, laboratorionjohtaja
Tapani Hovi, tutkimusprofessori
KTL, Enteroviruslaboratorio

Kansainvälinen polion hävittämisohjelma syntyi Rotary Internationalin, Yhdysvaltain tartuntatautikeskuksen, CDC:n, ja UNICEFin yhteistyönä.
Kuva: WHO/H. Mase