Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Väitöskirja-artikkeli: Hometta sisäilmassa? Nenähuuhtelu paljastaa altistumisen

  • Roponen, Marjut
Julkaistu 10.1.2004

Hometta sisäilmassa? Nenähuuhtelu paljastaa altistumisen

 
Väitöskirja-artikkeli:

Hometta sisäilmassa? Nenähuuhtelu paljastaa altistumisen
Marjut Roponen
KTL, Ympäristöterveyden osasto

Hometaloissa asuvilla ja työskentelevillä ihmisillä on monenlaisia terveysongelmia. Yöyskä vaivaa, nenä vuotaa ja väsyttää. Toistuvat hengitysinfektiot ovat ikäviä, astma- ja niveloireista puhumattakaan. Altistumisen ja oireiden välisen yhteyden osoittaminen on kuitenkin hankalaa. Käytössä olevat menetelmät ovat olleet epätarkkoja tai mahdottomia toteuttaa kenttäoloissa. Nenähuuhtelunäytteiden tulehdusvälittäjäainepitoisuuksien mittaaminen on osoittautunut lupaavaksi tavaksi tutkia ylähengitysteiden tulehdustilaa. Nenähuuhtelumenetelmä ei tuota tutkittavalle henkilölle kipua eikä vaadi sairaalaoloja.

Ihminen hengittää pääasiassa nenän kautta. Hengitysilman epäpuhtaudet, kuten pölyt, homeet ja bakteerit, joutuvat siis ensimmäisenä nenään. Vieraan mikrobin tai muun partikkelin ja nenän limakalvon solujen kohtaaminen käynnistää useita puolustusmekanismeja, jotka tuhoavat mikrobin tai partikkelin ja poistavat sen elimistöstä. Yksi tärkeimmistä mekanismeista on tulehdusreaktio, jonka seurauksena solut tuottavat useita tulehdusvälittäjäaineiksi kutsuttuja yhdisteitä. Nenähuuhtelumenetelmällä otetuista näytteistä voidaan tutkia sekä nenän soluja että niiden tuottamia tulehdusvälittäjäaineita.

Loma paljasti

Tässä väitöskirjassa osoitettiin että nenähuuhtelumenetelmää voidaan soveltaa ennen-jälkeen-asetelmalla eli vertaamalla tutkittavan henkilöryhmän nenähuuhtelunäytteiden tulehdusvälittäjäainepitoisuuksia altistumisen aikana ja ilman altistumista. Kosteusvaurioituneen koulun ja toimistorakennuksen työntekijät tutkittiin edellä mainitulla tavalla. Tutkimukseen valittiin myös sahatyöntekijöitä, jotka altistuvat työssään suurille määrille mikrobeja. Tutkittaville tehtiin nenähuuhtelu työjakson (altistumisjakson) aikana sekä lomajakson jälkeen. Kosteusvaurioituneen koulun ja toimistorakennuksen työntekijöiden nenähuuhtelunesteen tulehdusvälittäjäainepitoisuudet olivat työjakson aikana suurempia kuin lomalla. Tutkitut henkilöt raportoivat myös enemmän oireita työjakson aikana. Sahatyöntekijöillä vastaavaa eroa ei havaittu.

Nämä tulokset viittaavat siihen, että kosteusvauriorakennuksessa altistuminen voi aiheuttaa ylähengitysteissä tulehdusvasteita, jotka voidaan todeta nenähuuhtelumenetelmällä otetuista näytteistä. Sen sijaan altistuminen suurillekaan määrille mikrobeja muissa olosuhteissa ei välttämättä johda vastaaviin reaktioihin. Näin ollen tätä tutkimushankkeissa käytettyä menetelmää voitaisiin jatkossa kehittää edelleen esimerkiksi kosteusvauriorakennuksissa altistuvien henkilöiden tunnistamiseen ja korjausten onnistumisen valvontaan. 

Tiivistelmä väitöskirjasta Nasal lavage in the evaluation of indoor air related upper airway inflammation
 
Lehden aineistoa lainattaessa on lähde aina mainittava
Takaisin sisällysluetteloon
© TerveSuomi.fi 2008About us