Publisher

National Public Health Institute
Original page

adults, alcoholic beverages, animal fats, berries, dietetics, diets, edible fats, fatness, food habits, fruit, green vegetables, health behaviour, men, nutrient supply, risk factors, vegetable fats, weight control, women, working age people, young adults

Julkaistu 28.9.2006

Aikuisten ruokavalio Finravinto -tutkimuksessa

Aikuisväestön uusin terveystutkimus toteutettiin 2007 (FINRISKI2007) ja tulosten mukaan lihavuutta havaittiin kahdella kolmasosalla miehistä ja puolella naisista. Vuodesta 2002 naisten keskimääräinen paino on noussut 900 g ja miesten 500 g. Tarkemmat tulokset ilmestyvät kevään 2008 aikana (Finriski 2007 ja Finravinto 2007).

Tuloksia Finravinto 2002 -tutkimuksesta

Kaksi kolmasosaa (68 %) miehistä ja puolet (53 %) naisista luokiteltiin vähintään lievästi lihaviksi (BMI 25 kg/m2) uusimmassa aikuisväestön FINRISKI-terveystutkimuksessa kuudella kohdealueella keväällä 2002. Merkittävästi lihavia (BMI 30 kg/m2) oli viidennes tutkituista. Lihavuus määritettiin tutkimuskäynnillä mitatun painon ja pituuden mukaan. Tulos on samansuuntainen Terveys 2000 -tutkimuksen tulosten kanssa, jossa merkittävästi lihavia miehiä oli 21 % ja naisia 24 %. Suurimmalla osalla FINRISKI-tutkimukseen osallistuneista (noin 70 %) seerumin kolesterolitaso ylitti asetetun tavoitetason (< 5 mmol/l).

Ruokavalion tutkimus toteutettiin yli 2000 aikuisikäisellä haastattelemalla kahden edellisen päivän ruoankäyttö. Aineiston kuvaus ja tulokset ovat kokonaisuudessaan kuvattu Finravinto 2002 -tutkimuksen perusraportissa (Männistö ym. 2003).

Finravinto 2002 -tutkimuksen raportti

Kansantautien ennaltaehkäisyä korostettava terveydenhuollossa

Keskeisten kansansairauksien (esim. sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet) ennaltaehkäisyn tärkeyttä tulisi entisestään korostaa terveydenhuollossa. Myös muut tahot, terveys- ja ravitsemuspolitiikasta päättävät, kuntasektori, terveysjärjestöt ja tutkijat, on saatava entistä tiiviimpään yhteistyöhön. On välttämätöntä selvittää ja arvioida eri mahdollisuudet riskitekijöiden tason ja niistä aiheutuvien elintapasairauksien vähentämiseksi.

Lisää väriä lautaselle

Finravinto-tutkimuksessa kahden edellisen päivän aikana naisista noin 90 % söi hedelmiä, marjoja ja kasviksia, miehistä hedelmät ja marjat maistuivat 80 %:lle ja kasvikset 75 %:lle. Keskimäärin naiset söivät kasviksia ja salaatteja 135 g sekä hedelmiä ja marjoja 242 g päivässä. Miesten vastaavat lukemat olivat 108 g ja 203 g päivässä.

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksen mukaan suomalaisista 15-64-vuotiaista kolmannes oli käyttänyt edellisen viikon aikana päivittäin tuoreita kasviksia ja neljännes hedelmiä tai marjoja. Finravinto-tutkimuksessa yleisimmin käytetyt kasvikset olivat tomaatti, kurkku, lehtisalaatti ja porkkana. Hedelmä- ja marjatuotteista eniten maistuvat appelsiini, appelsiinitäysmehu, omena ja banaani.

Vaikka suomalaisten kasvisten ja hedelmien käyttö on moninkertaistunut viimeisten vuosikymmenien aikana, kulutusta voisi edelleen parantaa. WHO:n suositusten mukaan kasviksia ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 g päivässä.

Nuorten aikuisten elintarvikevalinnat eroavat vanhempien valinnoista

Nuorin kymmenvuotisikäryhmä (25-34-vuotiaat) erosi elintarvikevalinnoiltaan selvimmin muista tutkimukseen osallistuneista (35-64-vuotiaat). Nuoret aikuiset käyttivät virvoitusjuomia, makeisia ja hedelmämehuja enemmän kuin vanhemmat, mutta hedelmiä vähemmän. Nuoret aikuiset käyttivät ruisleipää vähemmän kuin vanhemmat, mutta pizzaa ja pastaa enemmän. Ruisleipää käytti päivittäin 85 % tutkituista, mutta nuorista alle 80 %. Nuoret käyttivät perunaa lisäkkeenä vähemmän kuin vanhemmat, ja vastaavasti riisiä ja pastaa enemmän. Positiivisena valintana nuoret käyttivät rasvatonta maitoa enemmän kuin vanhemmat. Levitteenä yleisin oli tavallinen margariini, jonka rasvapitoisuus on 70-80 %.

Ruokavalion rasvan hallinta vaikeaa

Rasvan kokonaissaanti ja kovan rasvan saanti ylittivät asetetut ravitsemussuositukset (<30 en% ja <10 en%) kaikilla ikäryhmillä ja kohdealueilla. Nuorten aikuisten ja keski-ikäisten aikuisten ruokavalintojen erot näkyivät myös rasvan saantilähteissä.

Sekä nuorilla että vanhemmilla ikäryhmillä juusto oli tärkein kovan rasvan lähde ruokavaliossa. Vain vanhimmilla miehillä voin kulutus kiilasi juuston ohitse. Nuoret aikuiset saivat kovaa rasvaa myös pizzasta, muista suolaisista leivontatuotteista, maito- ja liharuoista. Vanhemmalla ikäryhmällä korostuivat makeat leivonnaiset, rasvaiset maitovalmisteet ja liharuoat. Sekä nuorien että vanhempien miesten listalta löytyi makkara, jota ei naisten listalta löytynyt kymmenen tärkeimmän kovan rasvan lähteen joukosta. Nuorien naisten listalla suklaa kipusi kolmen tärkeimmän lähteen joukkoon.

Energiansaannissa aliraportointia?

Energian saanti oli kahden edellisen päivän haastattelun perusteella miehillä 9,2 MJ/vrk (2200 kcal) ja naisilla 6,6 MJ/vrk (1600 kcal). Ruokavaliohaastattelun perusteella laskettu energiansaanti oli erityisesti naisilla matala, mikä selittynee sillä, että haastateltavat ovat taipuvaisia jonkin verran aliraportoimaan syömisiään. Aiempien tutkimusten mukaan aliraportointi on tyypillistä naisilla, ylipainoisilla, yli 45-vuotiailla ja korkeasti koulutetuilla. Aliraportointi laskee kokonaisenergian saantia, mutta ei vaikuta energiaravintoaineiden osuuksiin kokonaisenergiasta. Muiden ravintoaineiden saanteihin aliraportoinnilla voi olla vaikutusta. Energian saannin vähäisyys on ristiriidassa väestön lihavuuskäyrien kanssa. Ristiriitaa on selitetty arkiliikunnan vähäisyydellä.

Alkoholijuomien merkitys energian saannissa

Tutkittavien haastattelut tehtiin arkipäivinä, joten tutkimusaineisto ei sisältänyt lainkaan perjantaipäiviä. Saatu alkoholin saanti on siten aliarvio todellisesta kulutuksesta. Aliarviosta huolimatta alkoholia käyttäneillä alkoholin osuus energiasta oli kaksinkertainen enimmäissuositukseen verrattuna (< 5 %). Alkoholijuomia käyttäneet miehet saivat energiaa alkoholijuomista 1200 kJ/vrk ja naiset vastaavasti 600 kJ/vrk. Alkoholin käyttö merkitsee huomattavaa energialisäystä.

Vinkkejä hyvään ravitsemukseen

Piilorasvan välttäminen

Rasvan laadun valinta on helpompaa, kun rasva sisältyy ruokavalioon näkyvänä rasvana. Yleisimmin käytettyjä levitteitä ovat kasvimargariini ja -kevytlevitteet eli suositukset kasvirasvalevitteistä on omaksuttu hyvin. Kuitenkin kaksi kolmasosaa kovasta rasvasta tulee piilorasvana juustoista, liha- tai kalaruoista, ja nuorilla aikuisilla lisäksi vielä pizzasta, suklaasta ja suolaisista leivonnaisista. Piilorasvan hallinta on vaikeaa, mutta tuoteselosteita tutkimalla rasvan laatua ja määrää voi selvittää.

Elintarvikkeista tietoa painonhallintaan

Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa muistutetaan, että jo 5-10 % pysyvä painonpudotus edistää terveyttä. Sekä lihavuuden hoidossa että lihomisen ehkäisyssä tavoitteena on onnistunut painonhallinta. Valistus on yksi väline tarjoten tietoa elintarvikkeiden koostumuksesta. Vieraile Finelin sivulla, http://www.fineli.fi.
Elintarviketiedon lisäksi arvioi omat asenteesi ja muutosten esteet sekä riskitilanteet, joissa sorrut tarpeettomaan naposteluun tai jatkuvaan syömiseen.

Syö kohtuullisesti

Ruokavalion kannalta kohtuuden ihanne saattaa olla suomalaisilta hukassa. Suomalaisilla on monipuolinen ruokavalio, jossa helposti jokaista ruokaa on pikkuisen liikaa ja kaikesta yhteensä tulee paljon liikaa. Meillä saattaa olla tapana järjestää ruokailu kaiken tapahtumisen ympärille ja seurauksena on liian monta ateriointituokiota, joiden summassa energiaa kaiken kaikkiaan on liikaa. Viittaako lihavuuden yleisyys siihen, että ruokavalion hyvät puolet on toteutettu vain lisäämällä ruokavalioon kasviksia tai kevyitä elintarvikkeita, mutta unohtaen kokonaan annosten ja aterioiden kohtuullisuus.

Lisätietoja:

erikoistutkija, dosentti, ETT Marja-Leena Ovaskainen
erikoistutkija, dosentti, ETT Satu Männistö

Lähteet:

Aromaa A, Koskinen S, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Hakapaino: Helsinki, 2002. http://www.ktl.fi/portal/2920

Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2006. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B1/2007. Helsinki, 2007. http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2007/2007b01.pdf

Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G, Salminen I, Sundvall J, Leiviskä J, ym. FINRISKI 2002. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2003.http://www.ktl.fi/portal/2920

Männistö S, Ovaskainen M-L, Valsta L, toim. Finravinto 2002 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003. Hakapaino Oy: Helsinki, 2003.http://www.ktl.fi/portal/2920

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Maa- ja metsätalousministeriön komiteamietintö 1998:7. Oy Edita Ab: Helsinki, 1998.

WHO. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. WHO Technical Report Series 916, 2003. www.who.int/hpr/NPH/docs/who_fao_expert_report.pdf