Publisher

National Public Health Institute
Original page

(rekommendationer), adults, animal fats, butter, cheese, dietetics, edible fats, elderly, fatty acids, finns, food, food habits, meat dishes, men, milk , milk products, research , vegetable fats, women, young adults

Julkaistu 4.10.2006

Aikuisväestön uusin terveystutkimus toteutettiin 2007 (FINRISKI2007) ja tulosten mukaan lihavuutta havaittiin kahdella kolmasosalla miehistä ja puolella naisista. Vuodesta 2002 naisten keskimääräinen paino on noussut 900 g ja miesten 500 g. Tarkemmat tulokset ilmestyvät kevään 2008 aikana (Finriski 2007 ja Finravinto 2007).

Poimintoja Finravinto 2002 -tutkimuksen tuloksista

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen mukaan rasvan osuus ruokavaliossa saisi olla noin 30 prosenttia, josta kovan rasvan osuudeksi suositellaan kolmannesta ja pehmeiden rasvojen osuudeksi kahta kolmannesta. Rasvan kulutuksen vähentäminen suositellulle tasolle ehkäisee lihavuutta, mutta takaa välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien riittävän saannin. Suomalaisten ruokavaliota selvittänyt Finravinto 2002 -tutkimus osoitti, että ruokavalion rasvan laadun ja määrän aikaisempi myönteinen kehitys on pysähtynyt. Nykyään ruokavalion kovien rasvojen lähteitä on myös entistä vaikeampi tunnistaa.

Rasvan saantimäärät hieman liian suuria

Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan rasvan osuus miesten päivittäisestä energian saannista oli 34,9 prosenttia ja naisten 32,4 prosenttia. Osuus vastaa miehillä 87 gramman ja naisilla 59 gramman päivittäistä rasvamäärää. Tulos osoittaa, että Suomessa jo pitkään jatkunut rasvan kulutuksen hyvä kehitys on pysähtynyt. Samoin vuosikymmeniä jatkunut kolesterolitason lasku on taittunut ja väestö lihoo. Miesten rasvan saanti oli samanlaista eri puolilla Suomea ja eri ikäryhmissä. Naisten rasvan saanti oli pienin Pohjois-Karjalan maakunnassa nuorimmilla (25–34-vuotiaat) ja vanhimmilla naisilla (55–64-vuotiaat).

Liikaa kovaa rasvaa

Sekä miesten (14,9 %) että naisten (14,1 %) ruokavalio sisälsi kovia rasvoja yli suosituksen, joka on noin 10 prosenttia ruokavalion kokonaisenergiasta. Kovat rasvat, joiksi lasketaan tyydyttyneet rasvahapot ja transrasvahapot, kohottavat seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta vaikuttaen sydämen terveyteen. Transrasvahappojen osuus on kuitenkin suomalaisessa ruokavaliossa pieni (0,5 en%), vain murto-osa tyydyttyneen rasvan saannista, koska teollisuus on viime vuosina siirtynyt uusiin vähemmän transrasvahappoja synnyttäviin prosesseihin.

Mitä on kova ja pehmeä rasva?

Piilorasvaa yhä enemmän

Tyydyttyneiden rasvojen lähteet ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Aiemmin tyydyttynyttä rasvaa saatiin erityisesti peruselintarvikkeista, maidosta ja voista sekä liharuoista. Nykyisin juustot ja liharuoat ovat suurimpia lähteitä erityyppisten ravintorasvojen rinnalla. Myös makeista ja suolaisista leivonnaisista saadaan yhteensä lähes yhtä paljon kovaa rasvaa kuin liharuoista.

Maidon merkitys rasvan lähteenä on vähentynyt, mutta suosiotaan ovat lisänneet muut maitovalmisteet (jogurtit, jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat), joista saadaan yhtä paljon tyydyttynyttä rasvaa kuin maidosta.

Tyydyttynyttä rasvaa saadaan nykyään entistä useammista elintarvikkeista piilorasvana. Erityisesti nuorille miehille maistuvat pizzat ja nuorten naisten herkuttelu suklaalla ja maitokahvihetket trendikahviloissa voivat yllättävästi lisätä tyydyttyneen rasvan määrää ruokavaliossa. Jos nämä herkut korvaavat muita kovan rasvan lähteitä aterioilla, rasvan laatu kokonaisruokavaliossa ei oleellisesti huonone, muttei kohenekaan.

Nuorilla kova rasva juustoista, iäkkäämmillä voista

Kun syödyt ruoat jaetaan raaka-aineikseen, juuston merkitys tyydyttyneen rasvan lähteenä korostuu entisestään. Nuoret aikuiset saivat leivän päällä ja elintarvikkeiden mukana syödyistä juustoista yli viidenneksen ruokavalion kaikesta kovasta rasvasta. Vanhemmissa ikäryhmissä voin ja voipohjaisten rasvojen osuus kovan rasvan lähteenä oli juuston osuutta suurempi. Yli 55-vuotiaat miehet saivat lähes neljänneksen kovasta rasvasta perinteisestä voista tai voi-kasviöljyseoksista, yli 55-vuotiaat naisetkin lähes viidenneksen.

Huomiota rasvahappoihin

Kertatyydyttymättömien rasvahappojen saanti oli suosituksen mukaista ja monityydyttymättömien rasvahappojen saanti oli niukahkoa erityisesti naisilla. Välttämättömien rasvahappojen, linoli- ja linoleenihapon, saanti ylitti kuitenkin suosituksen sekä miehillä että naisilla. Sydämelle terveellisten n-3-sarjan rasvahappojen osuus oli noin yksi prosentti kokonaisenergiasta. Siitä noin 80 prosenttia saatiin erityisesti rypsiöljystä saatavana alfa-linoleenihappona. Pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen saannin lisäämiseksi kalan käyttöä on edelleen mahdollista lisätä eri kalalajeja vaihdellen. Kala-ateriaa suositellaan ainakin kahdesti viikossa.

Lisätietoja:

erikoistutkija, dosentti, ETT Liisa Valsta
erikoistutkija, dosentti, ETT Satu Männistö

Kirjallisuutta:

Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G, Salminen I, Sundvall J, Leiviskä J, ym. FINRISKI 2002. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2003. Hakapaino Oy: Helsinki 2003. http://www.ktl.fi/portal/2920

Männistö S, Ovaskainen M-L, Valsta L, toim. Finravinto 2002 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003. Hakapaino Oy: Helsinki, 2003. http://www.ktl.fi/portal/2920

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. Komiteamietintö 1998:7. Helsinki: Edita, 1998. http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta

Vartiainen E, Laatikainen T, Tapanainen H, Salomaa V, Jousilahti P, Sundvall J, ym. Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijät FINRISKI-tutkimuksessa 1982-2002. Suomen Lääkärilehti 2003; 58:4099-4106.