Publisher

National Public Health Institute
Original page

berries, body mass index, child, diets, fatness, fats, food habits, fruit, green vegetables, meat, men, milk products, overweight, physical training, risk groups, smoking, soft drinks, sweets, weight control, women, young adults, young people

Julkaistu 21.12.2005

Liikakilot kasvavana haasteena

Suomalaisista miehistä 66% ja naisista 49% ovat vähintään lievästi lihavia. Lihomiselle alttiita väestöryhmiä ovat nuoret aikuiset, vähiten koulutetut, liikapainoisten vanhempien lapset, tupakoinnin lopettaneet ja vähän liikuntaa harrastavat. Lihomiseen johtavia syitä ovat rasvaisten ja makeiden välipalojen sekä virvoitusjuomien ja alkoholin kulutuksen kasvu, ruoan annoskokojen suureneminen ja arkiliikunnan väheneminen.

Kamppailu liikakiloja vastaan on tuttua lähes joka toiselle suomalaiselle. Vuonna 2002 työikäisten miesten keskimääräinen painoindeksi oli 27,0 kg/m2 ja naisten 25,9 kg/m2. Vähintään lievästi ylipainoisia (painoindeksi >25 kg/m2) oli 49% naisista ja 66% miehistä. Viidesosa väestöstä oli merkittävästi lihavia (painoindeksi >30). Lievästi lihavat kantavat kehossaan keskimäärin 10 kg ja merkittävästi lihavat 30 kg liikakuormaa normaalipainoisiin verrattuna. WHO on julkaisemassaan raportissa nostanut lihavuuden ehkäisyn yhdeksi maailmanlaajuisesti tärkeimmäksi painopistealueeksi kroonisten tautien ehkäisyssä. Tavoitteena on, ettei paino nousisi aikuisiässä viittä kiloa enempää.

Erityisen huolestuttavaa on kuitenkin, että nuoret lihovat tällä hetkellä Suomessa kaikkein nopeimmin. Erityisesti virvoitusjuomien ja makeisten kulutus on kasvanut nuorten aikuisten keskuudessa. Nuorten ja vähiten koulutettujen lisäksi muita lihomiselle alttiita riskiryhmiä ovat odottavat äidit, nuoret perheet, liikapainoisten vanhempien lapset, tupakoinnin lopettaneet ja vähän liikuntaa harrastavat. Monipuolinen ruokavalio, kohtuullisuus ruoka-annoksissa ja alkoholin käytössä sekä liikunnallinen elämäntapa ovat tärkeimpiä keinoja lihavuuden taltuttamiseen.

Tutkimustulokset osoittavat että kovan rasvan käyttö on säilynyt ennallaan, eikä pehmeiden rasvojen osuus ole kasvanut toivotulla tavalla. Positiivista on, että nuoret ovat hiljalleen kasvattamassa pehmeiden rasvojen, margariinien ja öljyjen käyttöään ja nyt toivotaan muiden väestöryhmien seuraavan perässä. Suurin haaste on tällä hetkellä piilorasvat, jotka kattavat kaksi kolmannesta ruokavalion rasvasta. Piilorasva on pääasiassa kovaa eli tyydyttynytta rasvaa, joten se nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Tärkeimmät kovan rasvan lähteet ovat liharuoat, rasvaiset maitovalmisteet (juusto ja maito) sekä rasvaiset leivonnaiset.

Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaan meidän tulisi syödä vähintään 400 g hedelmiä, marjoja ja kasviksia päivässä (4-5 annosta). Tämänhetkinen kulutus jää reippaasti alle suosituksen. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan ateroista saatu energiamäärä on pysynyt ennallaan tai vähentynyt, mutta välipaloista kertynyt energia oli kaksinkertaistunut vuosien 1978-95 aikana. Tulevaisuuden haasteena on saada suomalaiset valitsemaan terveellisempiä ja vähemmän energiaa sisältäviä välipaloja.

Kulutustottumuksissa tulisi kiinnittää huomiota myös syödyn ruoan määrään. Tutkimuksissa on osoitettu, että mitä isompi annos ruokailijalle tarjotaan, sitä enemmän hän syö. Ongelmaksi muodostuvatkin ruokien yhä suuremmat pakkauskoot.

Lihavuuden ehkäisyn kannalta ruokavaliosta kannattaa vaihtaa kevyttuotteisiin kaikkein useimmin käytetyt elintarvikkeet kuten maito, jogurtti, juusto, leikkeleet ja rasva. Kevyttuotteet toimivat kuitenkin vain jos annokset pysyvät kohtuullisina. Kuluttajilla on taipumus syödä kevyttuotteita suurempia määriä kuin vastaavia tavallisia tuotteita. Hyvä on myös muistaa, että kevyttuotteet saattavat sisältää enemmän energiaa, kuin vastaavat luontaisesti kevyet tuotteet (vrt. kevytmetwursti ja kalkkunaleike).

Ruokavalion lisäksi lihomisen taustalla on työ- ja arkiliikunnan vähentyminen. Lihavuutta voi uusien suositusten mukaan ehkäistä liikkumalla vähintään tunnin päivässä. Liikuntasuorituksen ei kuitenkaan tarvitse olla yhtäjaksoinen, vaan sen voi jaksottaa esimerkiksi 15 minuutin pätkiksi. Kansainvälisissä tutkimuksissa lihavuuden on havaittu lyhentävän elinikää. Lievästi lihavat 40-vuotiaat tupakoimattomat menettivät elämästään noin kolme vuotta, merkittävästi lihavat tupakoimattomat tai lievästi lihavat tupakoitisijat noin 7 vuotta ja merkittävästi lihavat tupakoitsijat yli 10 vuotta verrattuna normaalipainoisiin tupakoimattomiin henkilöihin. Laihduttaminen on sitä helpompaa mitä aikaisemmin ongelmaan tartutaan. Painon hallinta ehkäisee lihavuuteen liittyvien sairauksien kuten aikuisiän diabeteksen, verenpainetaudin, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja psyykkisten ongelmien puhkeamista sekä hidastaa jo puhjenneen sairauden etenemistä.

Painoindeksin mittaaminen (Verkkoklinikka)

Mitä eroa on kovalla ja pehmeällä rasvalla?

Elintarvikkeiden energiamäärät (Fineli)

Lähde: S. Männistö, M. Lahti-Koski, H. Tapanainen, T. Laatikainen, E. Vartiainen. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004.