Publisher

National Public Health Institute
Original page

cardiovascular diseases, causes of death, cerebrovascular disorders, coronary disease, databases, men, prevalence, registers, women

Julkaistu 20.5.2005

Sydän- ja verisuonitautien rekisteri, tilastotietokanta

In English: National Cardiovascular Disease Register

Kirjautuminen sisäisille sivuille

1. Tausta

CVDR on Stakesin, Kelan ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä syntynyt tietokanta sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia vuosina 1991-2006 sairastaneista. Sen sisältämä tieto perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämään kuolemansyyrekisteriin, Stakesin hoitoilmoitusrekisteriin ja Kelan rekisteriin erityiskorvattavien lääkkeiden saajista.

2. Aineisto

Tietokantaan on kerätty hoitoilmoitukset ja kuolintapaukset, joissa esiintyy sydän- ja verisuonitautidiagnooseja. Käytetyt diagnoosikoodit on lueteltu alla olevassa taulukossa. Tarkempi projektissa käytetty aivoverisuonisairauksien luokittelu on myös saatavilla.

Sepelvaltimotauti
ICD-10: I20-I25, I46, R96, R98
ICD-9: 410-414, 798, ei 7980A
ICD-8: 410-414, 79599, 79621

Aivoverisuonisairaudet
ICD-10: I60-I69, G45
ICD-9: 430-438, ei 4378A
ICD-8: 344, 430-438

Kuolemansyyrekisteristä on huomioitu kaikissa tapauksissa sekä peruskuolinsyy (Ic) että välitön kuolinsyy (Ia). Myös myötävaikuttava tekijä (II) on huomioitu, jos se on akuutti sydäninfarkti (I21-I22 / 410) tai aivohalvaus (I60-I64, ei I63.6 / 430-432, 4330A, 4331A, 4339A, 4340A, 4341A, 4349A, 436). Sairaaloiden hoitoilmoituksista on poimittu kaikki ne hoitojaksot, joissa halutut diagnoosikoodit esiintyvät minä tahansa diagnoosina. Kuolinsyyt ja hoitoilmoitukset on yhdistetty henkilötunnusten perusteella.

3. Päätetapahtumat ja niiden määrittelyt

Aineiston perusteella tehty päätetapahtumien määrittely perustuu paljolti WHO:n MONICA-projektissa käytettyihin periaatteisiin. Määrityksiä on myöhemmin tarkennettu sepelvaltimotaudin osalta pohjoismaisen NORDAMI-projektin puitteissa. Kuolintapauksissa, tautitapauksissa, kohtaustappavuudessa ja sairaanhoitojaksoissa käytetyt määritelmät on yksityiskohtaisesti kuvattu kunkin taulukon alaviitteissä.

Kaikki tieto on haettavissa erikseen miehille ja naisille sekä kaikille tutkimusvuosille. Tiedot ovat saatavissa valtakunnallisina sekä miljoona- ja sairaanhoitopiireittäin. Miljoona- ja sairaanhoitopiirijako vastaa vuoden 2003 tilannetta, mutta sairaanhoitopiirikohtaisissa taulukoissa Helsinki ja Uusimaa on esitetty yhä erikseen. Koko maata koskevat sekä miljoonapiireittäin annetut luvut esitetään vuosittaisina. Sairaanhoitopiirikohtaiset luvut esitetään kolmen vuoden liukuvana keskiarvona, sillä vuosittaiset luvut ovat pienissä väestömäärissä instabiileja. Esimerkiksi vuodelle 1995 liukuva keskiarvo on laskettu summaamalla 1994-1996 lukumäärät ja jakamalla tulos kolmella. Väestöön suhteutettujen lukujen laskennassa on käytetty populaatioiden keskiväkilukuja.

Tietokannan tiedot ovat haettavissa kymmenvuotisikäryhmittäin. Lisäksi aineistosta löytyy Euroopan standardiväestöön ja maailman standardiväestöön suoralla ikävakioinnilla vakioidut kuolleisuus- ja sairastuvuusluvut sekä näiden 95% luottamusvälit. Kohtaustappavuusluvut sekä sairaanhoitopäivät on ikävakioitu WHO:n MONICA-projektin sydäninfarkti- ja aivohalvauspotilaiden ikäjakaumaan. Ikävakioinnissa käytetyt painokertoimet ryhmälle 35-64 -vuotiaat ovat 1/11 (ikäryhmä 35-44-vuotiaat), 3/11 (ikäryhmä 45-54) ja 7/11 (ikäryhmä 55-64), ja ryhmälle 35-74 -vuotiaat vastaavasti 1/23, 3/23, 7/23 ja 12/23.

Aineistosta on erikseen saatavissa sydän- ja verisuonitautitapahtumat sekä niihin sairastuneiden tai niihin kuolleiden potilaiden lukumäärät. Samalla henkilöllä on yhden vuoden aikana voinut olla useitakin sydäninfarkteja tai aivohalvauksia. Tapahtumien määrittelyssä on edellytetty, että kahdeksi eri tautitapaukseksi luokiteltujen hoitojaksojen tai vastaavasti hoitojakson ja kuoleman välin tulee olla vähintään 28 vuorokautta. Mikäli hoitojaksojen tai hoitojakson ja kuoleman väli on lyhyempi, lasketaan tapahtumat yhdeksi tautitapaukseksi. Potilaskohtaisissa luvuissa henkilö voi esiintyä samalla diagnoosilla yhden vuoden aikana vain kerran.

3.1. Hoitojaksot ja hoitopäivät

Sydän- ja verisuonitautitapahtumien ja sairaalahoitojaksojen tapahtumisvuodeksi on määritelty se vuosi, jona kohtaus tai hoitojakso on alkanut. Sairaalajaksojen määrittelyssä on huomioitu myös siirrot sairaalasta toiseen tai sairaalan sisällä erikoisalan yksiköstä toiseen. Mikäli sairaalasiirtojen välillä on vain yksi vuorokausi tai vähemmän, on jaksot katsottu yhtenäiseksi hoitojaksoksi. Hoitojaksojen pituus on laskettu vähentämällä lähtöpäivästä tulopäivä, kuitenkin siten, että jakson pituus on vähintään 1 vuorokausi. Hoitojaksot, jotka ovat olleet hyvin pitkäkestoisia, on katkaistu sepelvaltimotautitapauksissa 30 vuorokauteen ja aivohalvauksissa 60 vuorokauteen. Näin on tehty, koska useimmiten hoitojakson pitkittymisen syynä on muu tekijä kuin akuutin sydäninfarktin tai aivohalvauksen hoito.

3.2. Ensimmäiset ja uusintatapaukset

Ensi-infarkteiksi ja ensimmäisiksi aivohalvauksiksi on määritetty tapaukset, joissa potilaalla ei ole edeltävien seitsemän vuoden aikana ollut sairaalahoitojaksoja akuutin infarktin tai aivohalvauksen vuoksi. Mikäli potilaalla on ollut kyseisiä hoitojaksoja, on tapahtuma määritelty uusinnaksi. Tämä määrittely, joka on sovittu yhtenäiseksi käytännöksi yhteispohjoismaisessa NORDAMI-hankkeessa, poikkeaa aiemmissa rekistereissä käytetyistä määrittelyistä ja lisää hieman ensi-infarkteiksi määriteltyjen tapausten määrää. On myös muistettava, että tietokantaan on pystytty keräämään ainoastaan sairaalahoitoon tai kuolemaan johtaneet tapaukset ja ns. hiljaiset tai mykät infarktit samoin kuin kliinisesti mykät aivohalvaukset jäävät rekisteröimättä. Kuolemaan päättyneissä tautitapahtumissa, joissa hoitoilmoitusrekisterin ja kuolemansyyrekisterin diagnoosit ovat erilaiset, on tapahtumat määritelty kuolemansyyrekisterin diagnoosin mukaan.

3.3. Lääketiedot

Tietokanta sisältää tiedot Kelan erityiskorvattavista lääkkeistä sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja sepelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdunnan osalta. Koska kyseiset sairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, ei mahdollisia määräaikaisia päätöksiä ole huomioitu, vaan vallitsevuus- ja ilmaantuvuusluvuissa on oletettu, että kerran myönnetty oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin on jatkuva.

3.4. Toimenpiteet

Toimenpiteet on poimittu hoitoilmoitusrekisteristä ja hoitoilmoituksiin liittyvästä vaativan sydänpotilaan lisälehdesä. Toimenpidetiedot on saatavilla vuodesta 1994 lähtien. Ohitusleikkaukset ja pallolaajennukset on tilastoitu erikseen. Toimenpidemäärät on saatavilla myös erikseen niille henkilöille, joilla hoitojakson diagnoosina oli sydäninfarkti. Tietokannassa 28 vuorokauden sisään tehdyt samaa tyyppiä olevat toimenpiteet on laskettu yhdeksi toimenpiteeksi.

4. Rajoitukset

Kuolemansyyrekisteri ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri samoin kuin Kelan rekisterit erityiskorvattavien lääkkeiden saajista ovat hallinnollisia rekistereitä, eikä niiden diagnoosinkirjoitusta ole standardoitu tieteellisen tutkimuksen vaatimalla tavalla. Siten eri diagnoosien käyttö saattaa vaihdella huomattavastikin alueesta toiseen ja vuodesta toiseen. Kuolemansyy- ja hoitoilmoitusrekisteristä on ollut käytettävissä vain sydän- ja verisuonitauteja koskeva osa. Näin ollen esim. sydäninfarktin vuoden tappavuutta koskevissa luvuissa on lopputulosmuuttujana voitu käyttää ainoastaan sydän- ja verisuonitautikuolemia. Näistä rajoituksista huolimatta taulukoiden luvut antavat jokseenkin oikean kuvan näiden sairauksien esiintyvyydestä maamme eri alueilla ja eri ikäryhmissä.