Publisher

National Public Health Institute
Original page

cardiovascular diseases, cerebrovascular disorders, cholesterol, coronary disease, heart failure, congestive, hypertension, lipidoses, men, monitoring, mortality, risk factors, women

Julkaistu 31.10.2006

Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt, kohonnut verenpaine ja rasva- aineenvaihduntahäiriöt. Näiden riskitekijöitä ovat muun muassa perinnölliset tekijät, ravinnon rasvapitoisuus, veren korkea kolesterolipitoisuus, erityisesti LDL-kolesterolin osuus sekä tupakointi. Ikääntyessä riski sairastua kasvaa. Lisäksi miehillä on suurempi todennäköisyys sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Vaikka kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt huomattavasti 70-luvulta lähtien, ne aiheuttavat edelleen vajaan puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Yhdessä ne muodostavat suurimman yksittäisen kuolinsyiden ryhmän. Vuonna 2004 infarkti- ja sepelvaltimotautikuolemia oli kaikissa ikäluokissa yhteensä 23 773. Miehien osuus oli runsas puolet. Työikäisistä suomalaisista kuoli sepelvaltimotauteihin ja infarkteihin samana vuonna 4560 suomalaista, joista miehiä oli neljä viidennestä.

Alueelliset erot sydän- ja verisuonitautisairastavuudessa ja kuolleisuudessa ovat Suomessa suuret. Sepelvaltimotautia esiintyy Lounais-Suomeen verrattuna noin puolitoistakertaisesti Itä- ja Koillis-Suomessa, jossa sekä sairastavuus että kuolleisuus infarktiin on korkeampi. Myös sosioekonomiset erot ovat suuret: pienempien tulojen ryhmissä on suurempi riski sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.

Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimoverenkierron heikkenemisen yleisin syy on ateroskleroosi eli valtimonseinämien kovettuminen. Tähän vaikuttavat elämäntavat kuten tupakointi, ravinnon rasvapitoisuus sekä verenpaine. Sepelvaltimotauti ilmenee muun muassa sydänlihaksen kuoliona, sydäninfarktina sekä rasitusrintakipuna (angina pectoris). Oireettomalle sepelvaltimotautia sairastavalle myös äkkikuolema on mahdollinen.

Suomessa oli 1960-luvulla maailman kärkisija keski-ikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuudessa. 2000-luvun alkuun tultaessa miesten kuolleisuus oli vähentynyt noin neljännekseen korkeimmasta tasosta. Nykyisin sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain yhä runsaat 12 000 suomalaista.

Vuonna 2004 sepelvaltimotautiin kuoli yhteensä 12 108 henkilöä, joista miesten osuus oli noin puolet. Työikäisiä kuoli 1688 henkilöä ja heistä miehiä oli 83 %. Lääkityksen erityiskorvausoikeus oli samana vuonna runsaalla parillasadallatuhannella suomalaisella yli 25-vuotiailla.

Sepelvaltimotaudin vähenemiseen vuosikymmenten saatossa ovat vaikuttaneet kohentuneiden elintapojen ohella parantunut hoito. Liuotus- ja lääkehoito, sekä lisääntyneet ohitusleikkaukset ja pallolaajennukset ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä. Mutta vaikka sairastavuus onkin vähentynyt, tulevaisuudessa on odotettavissa jälleen lisää sepelvaltimotautiin sairastuneita. Väestön ikääntyminen, mutta myös tehokkaammasta hoidosta johtuva sairastuneiden elinennusteen parantuminen vaikuttaa tähän.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnan yleisimmät syyt ovat sepelvaltimotauti ja verenpainetauti. Harvinaisempia syitä ovat synnynnäiset sydänviat, hankitut läppäviat sekä sydänlihassairaudet.

Sydämen vajaatoimintaa esiintyy yleisimmin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sairastavien määrä on laskussa: 1980-luvun alussa erityiskorvausoikeus sydämen vajaatoiminnan lääkitykseen oli noin 200 000:lla ja 2001 noin 78 000 suomalaisella.

Aivoverenkiertohäiriöt

Aivoverenkiertohäiriöillä tarkoitetaan aivovaltimoverenkierron pysyvää tai tilapäistä heikkenemistä tai aivoverenvuotoa. Nämä johtavat aivotoimintahäiriöihin kuten tajunnan heikkenemiseen ja halvausoireisiin. Kuten muissakin sydän- ja verisuonitaudeissa riskitekijät ovat verenpaine, tupakointi, ravinnon rasvapitoisuus, ja veren kolesterolipitoisuus.

Kohonnut verenpaine

Verenpaineen suositustaso on 140/90 mmHg. Suomalaisista aikuisista 60 %:lla verenpaine ylittää tämän tason, ja viidenneksellä hoito on tarpeellista. Verenpaine kohoaa iän myötä. Kohonneen verenpaineen lääkityksen erityiskorvausoikeus oli vuonna 2001 475 000:lla eli 9,1 %:lla suomalaisista. Vuosittain uusia tapauksia todetaan 0,8 %:lla suomalaisista. Kohonnut verenpaine on yleisempää Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Rasva-aineenvaihduntahäiriöt

Rasva-aineenvaihduntahäiriöt tarkoittavat veren kolesterolipitoisuuksien häiriöitä. Kun kokonaiskolesteroli on yli viisi mmol/l ja LDL-kolesterolipitoisuus yli 3 mmol/ l, tai HDL-kolesteroli alle yksi mmol/l voidaan puhua rasva-aineenvaihduntahäiriöistä. Tällöin riski valtimonseinien kovettumiin kasvaa.

Rasva-aineenvaihduntahäiriöt ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa, myös pienempien tulojen ja vähäisemmän koulutuksen ryhmissä. Kolesteroliarvot ovat kuitenkin yleisesti kehittyneet hyvään suuntaan elintapojen ja ruokailutottumusten parantuessa.

KTL:n FINRISKI 2002-tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä n. 70%:lla ja naisista n. 63%:lla kolesterolipitoisuus ylittää ihannearvot eli 5 mmol/l. Noin 23%:lla miehistä ja 18%:lla naisista on selvä hyperkolesterolemia.

Lähde:
Antti Reunanen: Verenkiertoelinten sairaudet. Teoksessa Aromaa et al. Suomalaisten terveys 2005.

Lisätietoa:
FINSTROKE - Aivohalvausrekisteri
MONICA - WHO:n sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuden, hoidon ja riskitekijöiden tutkimusprojekti
MORGAM - Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kansainvälinen tutkimusprojekti
EROS - European Register of Stroke
STROGENE - Aivohalvauksen perinnöllisyystutkimus

LUE TÄSTÄ UUSIN MATERIAALI

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b02.pdf

Kansanterveys-lehti 8/2006

Maailmanlaajuista sydän- ja verisuonitautiepidemiaa on jo kiire torjua
Sydänsairaudet yleisempiä kuin koskaan – riskitekijät painottuvat alempiin sosiaaliryhmiin
Tieto muuttuu terveydeksi sydänohjelmissa
KTL tutkii yli 35 000 näytettä osana kansainvälistä sepelvaltimotautitutkimusta
Sydänterveyteen liittyvän perimän tutkimus KTL:ssa

Kansanterveys-lehti 3/2003

Sydän- ja verisuonitaudeille lukuisia alttiusgeenejä