Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Pääkirjoitus: Hyvä työkyky ja toimintakyky Suomen menestymisen avaimia

  • Aromaa, Arpo
Julkaistu 27.2.2004

Hyvä työkyky ja toimintakyky Suomen menestymisen avaimia

Koko väestön vanhenemisen myötä terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve ja kustannukset kasvavat. Työvoima ikääntyy ja voi käydä riittämättömäksi. Ajankohtainen työeläkejärjestelmän muutos lähtee toiveesta, että taloudelliset kannustimet saisivat ihmiset tekemään työtä pidempään kuin nykyisin.

Kansanterveyslaitoksen koordinoima Terveys 2000 -tutkimus tuotti ensi kerran varman näytön siitä, että suomalaisten toimintakyky ja työkyky ovat 1980-luvulta parantuneet selvästi. Myönteinen kehitys johtuu paljolti kansansairauksien, erityisesti verenkiertoelinten vakavien sairauksien, vähenemisestä 1970-luvulta lähtien. Toiveikkaasti voi olettaa, että se puolestaan johtuu noudatetusta terveyspolitiikasta, terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisemisestä. On huolestuttavaa, että vaaratekijöiden väheneminen näyttää nyt hidastuneen ja että uutiset kertovat kuntien vähentävän ehkäisevää työtä.

Sekä työkyky että toimintakyky riippuvat kunkin henkilön fyysisen ja psyykkisen terveyden ohella muistakin tekijöistä. Niitä ovat lähinnä elinympäristö, työolot ja itse kunkin motivaatioon vaikuttavat seikat. Työkyvyn kannalta ratkaisevia ovat työ ja työolot, erityisesti niihin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

Eläkejärjestelmän tuoreet muutokset vaikuttavat toivotulla tavalla vain, jos väestön terveys ja kunto riittävät ja työolot tukevat työssä pysymistä. Kansalaiset tekevät työtä nykyistä pidempään vain jos heidän terveytensä, osaamisensa ja toimintakykynsä kohenevat edelleen ja samalla työelämää kehitetään.

Iäkkäiden ihmisten hyvä terveys ja toimintakyky ovat omatoimisuuden ja osallistumisen edellytyksiä. Ne ovat myös osa hyvää elämää, jolle edellytyksiä luovat hyvä elinympäristö ja ihmissuhteet, riittävät palvelut ja taloudelliset mahdollisuudet.

Koska jokaisen mahdollisimman hyvä terveys ja kunto ovat työkyvyn ja toimintakyvyn perusmäärittäjiä, toimia terveyden edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja toimintakyvyn parantamiseksi on nykyisestä tehostettava. Tätä tarvitsevat sekä työikäiset että iäkkäät kansalaiset. Tarvitaan myös uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä. Työn perusta horjuu ellemme tunne nykytilaa ja kehitystä. STM:n Tieto 2005 -työryhmä toivoo uudessa mietinnössään Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen koordinoivan työkyvyn ja toimintakyvyn mittaamista ja seurantaa.

Kansanterveyslaitoksen mahdollisuudet kehittää toimintakyvyn mittaamista paranivat merkittävästi vuoden 2004 alussa, jolloin väestötutkimuslaboratorio aloitti toimintansa terveyden ja toimintakyvyn osaston uutena yksikkönä Turussa. Sen henkilöstö työskenteli aikaisemmin Kelan tutkimuskeskuksessa. Nyt osataan monia sellaisia kliinisfysiologisia ja toimintakykymittauksia, joita KTL:ssa ei ennen voitu tehdä. Korkeatasoista toimintakyvyn mittaamista tarvitaan myös kaikkien EU-maiden terveysseurannassa, jonka kehittämiseen KTL osallistuu. Pätevää toimintakyvyn seurantaa ja edistämistä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

Arpo Aromaa KTL, Terveyden ja toimintakyvyn osasto

© TerveSuomi.fi 2008About us