Publisher

National Public Health Institute

Väitöskirja-artikkeli: Koostumuksen muuttaminen voi vähentää mikrobikasvua kipsilevyllä

Kipsilevyjen mikrobiologisesta käyttäytymisestä tehty väitöskirjatutkimus osoitti, että poikkeuksellisessa kosteusrasituksessa mikrobikasvu eri kipsilevytyypeillä vaihteli. Osa kipsilevyillä kasvaneista mikrobeista sai aikaan hiiren soluilla tehdyissä kokeissa tulehdusreaktioon viittaavia muutoksia. Kipsilevyn koostumusta muuttamalla voitiin vähentää mikrobikasvua sekä tulehdusvasteiden syntyä.

Rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttamat terveyshaitat ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Suuri osa hometaloissa oleskelevien vaivoista liittyy tavalla tai toisella tulehdukseen, joka ilmenee esim. erilaisina hengitystieoireina. Haitat liittyvät todennäköisesti kosteusvaurioituneissa rakennusmateriaaleissa esiintyvien tiettyjen mikrobien kasvuun, mutta mikrobien ja esiintyvien oireiden väliset syy-yhteydet ovat vielä selvittämättä. Tekijöistä, jotka vaikuttavat kostuneiden rakennusmateriaalien mikrobikasvuun tiedetään myös varsin vähän. Selvää on ainoastaan se, että mikrobikasvua esiintyy kaikilla rakennusmateriaaleilla, mikäli kosteusolosuhteet ovat mikrobikasvulle suotuisat.

Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat kipsilevyllä esiintyvään mikrobikasvuun. Kostutetuilla kipsilevyillä kasvatettiin kolmea homesienikantaa, Stachybotrys chartarum, Aspergillus versicolor ja Penicillium spinulosum sekä yhtä bakteerikantaa, Streptomyces californicus, joita kaikkia esiintyy kosteusvaurioituneissa materiaaleissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös hiirisolumallin avulla kipsilevyllä kasvaneiden mikrobien vaikutusta tulehdusvasteiden muodostumiseen ja solukuolleisuuteen. Vertailtaessa kuutta erityyppistä kipsilevyä havaittiin, että sekä mikrobikasvu että mikrobien aiheuttamat tulehdusvasteet vaihtelivat suuresti sekä mikrobilajin että levytyypin mukaan. Selvitettäessä erikseen levyjen kipsiytimen ja sen paperipäällysteen osuutta kasvuun ja tulehdusvasteiden syntymiseen, huomattiin kipsiytimellä olevan tärkeä merkitys. Tämän havainnon vuoksi ytimen koostumusta haluttiin tutkia tarkemmin.

Kipsilevyteollisuuden kanssa erityisesti mikrobikasvututkimuksia varten yhteistyössä valmistettuja, koostumukseltaan muunneltuja kipsilevyjä tutkittaessa huomattiin, että mikrobikasvua ja syntyneitä tulehdusvasteita voitiin vähentää käyttämällä puhtaampaa raakakipsiä tai alentamalla levyn tärkkelyspitoisuutta. Myös kasvunestoaineen käyttö kipsilevyn pinnalla esti mikrobikasvua. Merkittävää oli, että jos kasvunestoaine ei kyennyt estämään kasvua, mikrobien aiheuttama solukuolleisuus saattoi jopa lisääntyä. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä huolellisesti selvittää käytettävien kasvunestoaineiden ominaisuudet.

Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kosteutta ja mikrobikasvua paremmin sietäviä kipsilevyjä. On kuitenkin tärkeä muistaa, että mikrobikasvua ei esiinny ilman kosteusvauriota, ja siksi rakennusmateriaalien kehittämisen lisäksi kosteusvaurioiden syiden selvittäminen ja niiden korjaaminen on välttämätöntä kosteusvaurioihin liittyviä terveyshaittoja ehkäistäessä.

Timo Murtoniemi KTL, Ympäristöterveyden osasto