Publisher

National Public Health Institute

Zoonoosit ovat tauteja, jotka voivat luonnollisella tavalla tarttua eläimen ja ihmisen välillä. Zoonoosien aiheuttamista äkillisistä sairauksista sekä infektion pitkäaikaisseurauksista (esimerkiksi nivel- ja silmätulehdukset) johtuva sairastavuus on merkittävä. Tautiryhmä onkin kansanterveydellisesti merkittävä. Suomen zonoosistrategia 2004–2008 keskittää vastustustoimet keskeisiin zonooseihin.

Zoonoosit voivat tarttua eläimen ja ihmisen välillä suoraan tai välillisesti. Välillinen tartunta voi tapahtua esimerkiksi elintarvikkeiden, veden tai hyönteisten välityksellä. Zoonoosien aiheuttajiin kuuluu bakteereita, viruksia, loisia ja sieniä. Suomessa lukumääräisesti merkittäviä zoonooseja ovat muun muassa elintarvikkeiden tai veden välityksellä tarttuvat salmonella-, kampylobakteeri- ja yersiniainfektiot sekä villieläimistä kosketuksen, eritteen tai niveljalkaisen välittämät myyräkuume, jänisrutto ja Pogostan tauti.

Maa- ja metsätalousministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen asiantuntijoista koostuva monialainen pysyvä zoonoosityöryhmä laati Suomen zoonoosistrategian 2004–2008, joka on julkaistu äskettäin. Zoonoosistrategian tavoitteena on selkeyttää ja yhdistää eri toimijoiden ja tahojen toimintaa sekä nostaa esiin yhteisiä tavoitteita zoonoosien torjuntatyön kehittämiseksi.

Strategian visiona on parantaa zoonoositilannetta vuoteen 2008 mennessä siitä huolimatta, että useat toimintaympäristön tekijät vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan. Merkittävimpien zoonoosiriskien hallinta toteutetaan tieteelliseen tietoon nojautuen. Läpikäyvänä strategian luomisen periaatteena on ollut kansanterveydellisten näkökohtien huomioon ottaminen torjuntatoimien perusteena aiempaa voimakkaammin.

Strategia esittää viisi toimenpideryhmää keskeisinä toimintasuuntina.

1. Kansallisen seuranta- ja/tai valvontajärjestelmän luominen kampylobakteeri-, yersinia-, listeria- ja EHEC-bakteeritartunnoille. Vaikka tartuntatautien seurantajärjestelmät väestön tautitapausten toteamiseksi ovat erityisesti 1.1.2004 valtakunnallisessa tartuntatautirekisterissä toteutettujen muutosten jälkeen kansainvälisesti korkealaatuisia, niiden tietojen yhteensovittamisessa valvonnan tietojen kanssa on vielä runsaasti parannettavaa.

2. Toimenpidesuunnitelmien laatiminen kansanterveyden, eläintuotannon ja kansantalouden kannalta tärkeimmiksi arvioiduille zoonooseille. Pysyvä zoonoosityöryhmä luo tämän vuoden aikana ne periaatteet, joilla eri zoonoosien kansanterveydellistä ja taloudellista merkitystä voidaan verrata keskenään sekä tarkemmat toimenpidesuunnitelmat vuosien 2005–2008 aikana.

3. Zoonoositorjunnan kehittämistä tukevan, monialaisen tutkimusrahoituksen lisääminen. Painopistealueena on kampylobakteerin, EHEC:n, listerian ja yersinian kansanterveydellisen merkityksen sekä eri tartuntalähteiden merkityksen selvittäminen epidemiologisella tutkimuksella, riskinarvioinnilla sekä taloudellisin arvioin. Erityisesti painotetaan monitieteellisiä, laajapohjaisia tutkimushankkeita.

4. Maahan saapuvien rehujen, eläinten ja elintarvikkeiden tuontiriskien hallinnan parantaminen. Suomi osallistuu aktiivisesti zoonooseihin liittyvän lainsäädännön kehittämiseen EU:ssa.

5. Keskusorganisaatioiden välisen verkostomaisen zoonoosikeskuksen luominen. Zoonoosien seurantaan ja valvontaan osallistuviin MMM:n ja STM:n hallinnonalojen organisaatioihin sijoitetaan verkostomainen zoonoosikeskus vuoteen 2006 mennessä. Pysyvä zoonoosityöryhmä laatii verkostomaisen zoonoosikeskuksen toteuttamissuunnitelman vuoden 2004 aikana.

Näillä toimilla uskotaan päästävän entistä parempaan zoonoosien vastustamiseen, kun toiminta kohdistetaan keskeisiin zoonooseihin tehokkaasti ja taloudellisesti. Tämä merkitsee maahan saapuvien rehujen, eläinten ja elintarvikkeiden zoonoosiriskien hallintaa sekä yhteistyön kehittämistä koko toimintakentän alueella.

Petri Ruutu KTL, Infektioepidemiologian osasto