Publisher

National Public Health Institute

Alkoholin kulutus on lisääntynyt tänä vuonna huomattavasti. Ennusteiden mukaan alkoholin kokonaiskulutus noussee lähes litran henkilöä kohti viime vuodesta. Eniten alkoholia ostetaan jouluviikolla. Vaikka jouluna ruokatavoissa usein vähän joustetaankin, tutkimusten mukaan tulisi juomatavoissa kuitenkin pitäytyä kohtuudessa.

Joulukuussa Alkon myynti kasvaa viisi prosenttia edellisestä kuukaudesta ja jouluviikolla myynti kasvaa 90 prosenttia kahdesta edellisestä viikosta. Joulukuussa Alko myy kaikkiaan noin 13 000 kuutiometriä alkoholia (kokonaislitramäärä), joka vastaa noin viittä Helsingin Itäkeskuksen uimahallin isoa allasta. Jouluna myydään eniten alkoholipitoisia glögivalmisteita, punaviiniä, konjakkia ja viskiä. Myynnin keskimääräinen euroarvo kasvaa merkittävästi jouluviikolla. Muun muassa 80 prosenttia myydyistä arvoviineistä myydään joulun alla. Osa pulloista päätynee oman pöydän lisäksi pukinkonttiin ”koviksi paketeiksi”.

Tuovatko kovat paketit hyvän joulun?

Tutkimuksen mukaan kohtuullinen alkoholinkäyttö suojaa sydän- ja verisuonitautien, sappikivien ja aikuistyypin diabeteksen kehittymiseltä ja vähentää kokonaiskuolleisuutta. Epidemiologiset todisteet kohtuukäytön suojaavasta vaikutuksesta täyttävät epidemiologiset syy-yhteyden vaatimukset sepelvaltimotaudin osalta. Syy-yhteys näkyy, vaikka raittiiden joukkoon valikoituneet entiset alkoholinkäyttäjät suljetaan pois. Se havaitaan, kun elinikänsä raittiina olleita verrataan kohtuullisesti juoviin. Se havaitaan myös, kun niukasti juovia verrataan säännöllisesti kohtuutta noudattaviin. Syy-yhteyttä selittävistä biologisista mekanismeista ei kuitenkaan tiedetä paljoakaan. Alkoholilla on suotuisia vaikutuksia sekä kolesteroliaineenvaihduntaan että veren hyytymistekijöihin, mutta toisaalta alkoholilla on haitallinen verenpainetta nostava vaikutus.

Viime aikoina asiasta on saatu uutta tietoa. Äskettäin ilmestyneessä kohorttitutkimuksessa seurattiin yli 1 800 suomalaisen 40–55-vuotiaan miehen kokonaiskuolleisuutta 29 vuoden ajan. Tutkimuksessa todettiin, että enemmän kuin kolme alkoholiannosta päivässä kuluttaneiden miesten ryhmässä oli merkittävästi suurempi kuolleisuus kuin vähän tai ei ollenkaan alkoholia käyttäneiden ryhmässä. Eroa raittiiden ja alle kolme annosta käyttävien välillä ei todettu.

Alkoholin kohtuukulutuksena pidetään melko yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan 1–2 annosta päivässä. Kuitenkin tutkimus osoittaa, että alkoholin käyttö jo tasolla 25 g/vrk (= 2 annosta, 1 annos = 1 pullo keskiolutta) lisää vaaraa sairastua joihinkin tauteihin ja vähintään 40 g/vrk (= 3,3 annosta) alkoholia käyttävillä miehillä ja vähintään 20 g/vrk käyttävillä naisilla kokonaiskuolleisuus on merkittävästi suurempi kuin raittiilla. Naisten riskisuhteet ovat kaikilla kulutustasoilla miehiä korkeammat.

Raja säännöllisen kohtuukäytön ja riskikäytön välillä on häilyvä. Voidaan sanoa, että alkoholin juomista ei voi suositella kenellekään terveydellisin perustein ja kohtuukäytöstäkin tulisi pidättäytyä ainakin raskaana olevien naisten, ammattiliikenteessä toimivien, entisten alkoholistien, kohtuulliseen määrään pitäytymään kykenemättömien ja niiden, joiden sairaus pahenee pienestäkin alkoholin käytöstä. Uusimman tutkimustiedon mukaan alkoholinkäytön pitkäaikaisista vaikutuksista nuorten ja lasten hermostoon kehittymiseen ei tiedetä riittävästi, joten lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön pitää suhtautua kriittisesti. Nämä ohjeet olisi syytä muistaa myös joulupöydässä.

No, edes punaviiniä?

Epidemiologinen tutkimus osoittaa, että viinin, ja erityisesti punaviinin, juojien riski kuolla sepelvaltimotautiin on pienempi kuin olutta tai tislattuja juomia suosivien. Onkin ajateltu, että suotuisa vaikutus sydäntautikuolleisuuteen ei perustuisi alkoholiin itseensä, vaan merkitystä olisi joillakin muilla erityisesti viiniin liittyvillä tekijöillä. Punaviiniä on pidetty mahdollisena selittävänä tekijänä erityisesti sen sisältämien antioksidanttien takia, sillä ne estävät sepelvaltimotaudin kehittymistä mahdollisesti edistävää LDL-kolesterolin hapettumista. Tietyissä punaviineissä on runsaasti antioksidantteja. Äskettäin ilmestyneessä tutkimuksessa on todettu, että jo noin 40 gramman päivittäinen alkoholiannos nostaa veren hapettuneen LDL:n määrää. Ei ole myöskään osoitettu, että punaviinin flavonoidit imeytyisivät hapettumista ehkäisevässä määrin ruoansulatuskanavasta verenkiertoon ja että niiden hapettumista estävät vaikutukset säilyvät riittävän kauan myös veressä. Koska punaviinin antioksidenttien ei ole osoitettu selittävän ilmiötä, ei niiden terveellisyyteen voi toistaiseksi turvata, eikä sen kuten muidenkaan alkoholijuomien kohtuukäyttöä ole siksi syytä suositella terveellisyyteen vedoten.

Tutkijan suositus joulupukin konttiin onkin pehmeä lahja.

Hannu Alho
KTL, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Kuukausien osuus (%) Alkon vuosimyynnistä vuonna 2003. Lähde Alko.

Joulujuomavinkkejä:

Kinkkuviiniksi: 455787 Ebovy Vale Cabernet Sauvignon (alkoholiton) 0,75 l, 5,49, Saksa

Iltojen iloksi: Tähtisadeglögi (alkoholiton) noin 11 annosta

0,75 l alkoholitonta punaviiniä
0,05 l mustaherukkamehutiivistettä
0,2 l kiehuvaa vettä
2 rkl glögimausteseosta
1/2 dl fariinisokeria

Appelsiiniglögi (alkoholiton) noin 13 annosta

0,75 l alkoholitonta punaviiniä
0,4 l appelsiinimehua
1 dl fariinisokeria
1 tl kardemumman siemeniä
1 pala inkivääriä
Koristeet: appelsiinin viipaleita

Lähde, Minttumansikat-boolikirja, Alko

Kirjallisuus
Alho H, Sillanaukee P, Kalela A, Jaakkola O, Laine S, Nikkari ST. Alcohol misuse increases serum antibodies to oxidized LDL and C-reactive protein. Alcohol Alcohol. 2004 Jul-Aug;39(4):312-5.

Corrao G, Bagnardi V, Zambon A, La Vecchia C. A meta-analysis of alcohol consumption and the risk of 15 diseases. Prev Med. 2004 May;38(5):613-9.

Puska P., Ei alkoholia nuorille, Kansanterveyslehti, pääkirjoitus, 7, 2004.

Strandberg AY, Strandberg TE, Salomaa VV, Pitkala K, Miettinen TA. Alcohol consumption, 29-y total mortality, and quality of life in men in old age. Am J Clin Nutr. 2004 Nov;80(5):1366-71.