Publisher

National Public Health Institute

Viinaa, vapautta ja vastuuta

Alkoholi kuuluu oleellisena osana juhliin, usein myös arkeen. Kohta viina virtaa lähes vapaasti ja sen saatavuus on taattu lähes kaikille. Kulutuksen kasvaessa on todennäköistä, että yhä useampi suomalainen liukuu riskikäytön piiriin. Tällöin myös alkoholin aiheuttamat terveyshaitat alkavat tulla esille. Ne näkyvät tapaturmina, alkoholisairauksina, alkoholin pahentamina sairauksina ja lisääntyvänä kuolleisuutena.

Kaikki tietävät, että alkoholin runsas käyttö aiheuttaa vuosien kuluessa maksan rasvoittumista ja sidekudoksen lisääntymistä, maksatulehduksia ja maksakirroosia. Alkoholin terveysvaikutukset eivät kuitenkaan tunnu vain oikean kylkikaaren alapuolella, vaan näkyvät lähes kaikissa elintoiminnoissamme. Monen tavallisen kansantaudin taustalla on myös alkoholiongelma. Näin on esimerkiksi sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin, aivoinfarktin, useiden ruuansulatuskanavan syöpien, osteoporoosin ja ylipainon kohdalla. Alkoholin keskushermostovaikutukset johtavat liian usein ilon hetkistä myös suruun, murheeseen ja häpeään. Alkoholi ei mene pelkästään omiin aivoihin. Raskaana olevan naisen alkoholin käyttö vaikuttaa myös sikiöön ja voi aiheuttaa lapselle pysyvän aivovaurion. Depression, unihäiriöiden, ahdistuneisuuden, jaksamisongelmien, epäonnistumisien ja poikkeavan käyttäytymisen takana on usein tärkeänä selittävänä tekijänä runsas alkoholin käyttö. Alkoholihaitat ilmenevät myös riskien ottamisena ja niiden toteutumisena, elämänlaadun laskuna, väkivaltakäyttäytymisenä, itsetuhokäyttäytymisenä, sosiaalisina seuraamuksina ja ympäristön kokemina haittoina. Erityisen ongelmalliseksi alkoholin suurkulutus voi muuttua lapsiperheissä. Suurkuluttajien ryhmässä kehittyy myös alkoholiriippuvuus, tila, jossa vain jatkuva alkoholin saanti estää vierotusoireet ja jonka ennuste ei ole hyvä. Tähän ryhmään kuuluu jo kahdeksan prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista.

Jokaisen alkoholin käyttäjän tulisi tietää, missä mennään oman käytön suhteen. Tässä ”tunnistustyössä” asiallinen tieto, avoimuus ja terveydenhuollon aktiivisuus alkoholiasioissa ovat keskeisiä. Jokaisen tulisi katsoa peiliin ja aloittaa oma alkoholiohjelmansa, jonka tavoitteena on vastuun ottaminen omasta alkoholin käytöstä ja sen seuraamuksista.

Alkoholiin liittyvät ilot ja surut kohdistuvat sekä yksilöön itseensä että hänen lähipiiriinsä. Iloista oman osansa saavat taloudellisena tuottona myös alkoholijuomien valmistukseen, myyntiin ja jakeluun osallistuvat. Valtiokin nostaa tuloksesta verotuottoina oman merkittävän osansa. Haitoista aiheutuvat kustannukset kertyvät henkilön ja hänen lähipiirinsä lisäksi erityisesti kuntien, työnantajien ja työyhteisöjen sekä viime kädessä veronmaksajien kannettavaksi. Tilanne on sikäli epäreilu, että edut ja haitat jakautuvan epätasaisesti. Terveydenhuollolle ja sosiaalihuollolle, päihdehuollosta puhumattakaan, alkoholi on merkittävä työllistäjä. Tästä työstä moni olisi valmis luopumaan, jos se vain olisi mahdollista. Alkoholi etenee tätä nykyä suomalaisessa yhteiskunnassa todella läpäisyperiaatteella, eikä jätä enää ketään ulkopuoliseksi. Alkoholiongelmia ei tarvitse odottaa vappuun 2004. Ne ovat jo keskellämme, ja pääosin hoitamattomina.

Valtioneuvoston periaatepäätös suomalaisen alkoholipolitiikan linjauksista on tulossa kansalaisten tarkasteltavaksi aivan lähiaikoina. Julkisen vallan tehtävä on varmistaa, että ihmisten käytössä on keinot arvioida omaa juomistaan ja tarvittaessa myös hillitä omaa riskikäyttöään. Julkisen vallan toimenpiteiden yleisenä tavoitteena on alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Tämä edellyttää laajaa kansallista ja kansainvälistäkin yhteistyötä sekä erillisen yksityiskohtaisen vuosille 2004–2007 suunnatun alkoholiohjelman toteuttamista. Haittojen ehkäisy ja vähentäminen vaatii myös asianmukaista seurantaa. Pelkät hyvät puheet eivät enää riitä. Keskeisiä haasteita ovat alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen vähentäminen, riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun.

Terveydenhuollon mahdollisuudet osallistua alkoholiohjelman toteuttamiseen ovat moninaiset sekä ennaltaehkäisyn että hoidon osalta. Siihen avautuu tilaisuus jokaisessa potilastapaamisessa. Keskeistä on alkoholin terveysvaikutusten laajuuden ja merkityksen tiedostaminen sekä vahvan ammatillisen asenteen ja osaamisen muodostaminen. Vastuuta alkoholiasioissa riittää meille kaikille.

Jouko Lönnqvist KTL, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto