Publisher

National Public Health Institute

Uusia havaintoja ravitsemuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä julkaistaan koko ajan. Osa niistä osoittautuu vääriksi, kun tutkimus toistetaan tai tulos testataan huolella kontrolloidussa kokeessa. Kaikille tuttu antioksidanttihypoteesi on hyvä esimerkki siitä, miten tiede korjaa tekemänsä virheet. Epidemiologisten tutkimusten perusteella syntyi vaikutelma, että E-vitamiini ja beetakaroteeni suojaavat syövältä ja sydäntaudeilta. Kontrolloidut ehkäisykokeet osoittivat kuitenkin vakuuttavasti, että suurista vitamiiniannoksista ei ole hyötyä ja niistä saattaa olla haittaa terveydelle.

Äsken on julkaistu useita epidemiologisia tutkimuksia, joiden mukaan pähkinät – niin maapähkinät, saksanpähkinät kuin muutkin pähkinät - voisivat suojata sydän- ja verisuonitaudeilta. Muutama vuosi sitten Arch Intern Med -lehdessä ilmestyneessä ja Physician’s Health Study -tutkimukseen perustuvassa tutkimuksessa äkkikuoleman vaara oli kahdesti viikossa tai useammin noin 30 grammaa pähkinöitä syövillä kolmanneksen pienempi kuin niillä, jotka eivät syöneet lainkaan pähkinöitä. Pähkinän syönnin ja kuolemanvaaran välillä oli käänteinen annosvastesuhde senkin jälkeen, kun analyyseissä otettiin huomioon kaikki tavanomaiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät.

Yhtä yllättäviä ovat havainnot pähkinänsyönnin ja tyypin 2 diabeteksen välisistä suhteista. Nurse’s Health Study:ssa sairastumisvaara oli viisi kertaa tai useammin viikossa pähkinöitä syövillä (25–30 g/päivä) neljänneksen pienempi kuin niillä, jotka eivät pähkinöitä syöneet. Myös tässä tutkimuksessa annosvastesuhde säilyi, vaikka suhteellinen paino, tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta ja kokonaisenergiansaanti otettiin huomioon.

Pähkinät eivät ole tämän alueen ainoa hälyuutinen. Epidemiologit ovat raportoineet tuloksia, joiden mukaan myös kahvi ja kohtuullinen alkoholimäärä suojaisivat diabetekselta. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan. Tulokset ovat osaksi ristiriitaisia ja voivat johtua monista sekoittavista tekijöistä. Paljon lisätutkimusta tarvitaan ennen kuin diabeteksen ehkäisyyn voidaan suositella kahvia, konjakkia ja pähkinöitä.

Mistä pähkinöiden mahdollinen suojavaikutus voi johtua? Pähkinät sisältävät runsaasti rasvaa, kohtuullisesti proteiinia ja vähän hiilihydraattia. Rasvahappokoostumus on edullinen; valtaosa rasvasta on kertatyydyttämätöntä ja monityydyttämätöntä rasvaa on kohtuullisesti. Moni- ja kertatyydyttämättömillä rasvahapoilla näyttää olevan sydämen rytmihäiriöitä vähentäviä ja insuliiniherkkyyttä parantavia ominaisuuksia. Pähkinöissä on runsaasti magnesiumia ja kaliumia, joilla voi myös olla sydän- ja verisuonisairauksia ja tyypin 2 diabetesta ehkäiseviä ominaisuuksia.

Joskus menneisyydessä pähkinät ovat olleet tärkeä osa lajin ruokavaliota. Lämpimän vyöhykkeen metsästäjä- ja keräilijäkulttuureissa ruokavalio koostui hedelmistä, juureksista, marjoista, pähkinöistä, siemenistä ja laihasta lihasta. Pitäisikö pähkinät sisällyttää nykyihmisen ruokavaliosuosituksiin? Ei ainakaan toistaiseksi. Aika varmalta alkaa kuitenkin näyttää, että ei joulupähkinöistä ainakaan haittaa terveydelle ole.

Jussi Huttunen
Aikakauskirja Duodecim

Kirjallisuus
Arch Intern Med 2002; 162: 1382.

JAMA 2002; 288: 2554.

JAMA 2004; 291: 1213.

Diabetes Care 2003; 26: 2785.