Apunavigaatio
Biouhkien osaamiskeskus: Kansanterveyslaitos ja Puolustusvoimat lisäävät yhteistyötään
- Salminen, Mika
Biouhkien osaamiskeskus: Kansanterveyslaitos ja Puolustusvoimat lisäävät yhteistyötään
Kansanterveyslaitos ja Puolustusvoimat ovat pitkään toimineet yhdessä erityisesti infektiotautien torjunnan ja tutkimuksen alalla. Uuden Biouhkien osaamiskeskuksen myötä laitokset ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on kohentaa biouhkiin varautumista ja niiden hallintaa.
Puolustusvoimat (PV) on usein ollut edelläkävijänä esimerkiksi uusien rokotusten käyttöönotossa. Varusmiesten rokotuksilla edistetään vielä nykyäänkin merkittävästi kansanterveyttä. Puolustusvoimilla on ollut oma varsin tärkeä tehtävänsä myös infektiotautien seurannassa yhdessä KTL:n kanssa. Varuskunnat toimivat monien epideemisesti esiintyvien infektiotautien, näistä tärkeimpänä influenssan, seurannan anturiverkostona. Yhteistyö onkin auttanut WHO:n verkoston osana toimivaa KTL:n influenssalaboratoriota uusien influenssa A -virusten tunnistamisessa ja siten kausirokotteiden koostumuksen optimoinnissa.
Aikaisemmin Puolustusvoimien osuus yhteistyössä rajoittui lähes yksinomaan näytteiden ja tiedon toimittamiseen KTL:lle sekä yhteiseen tiedon analysointiin, eikä Puolustusvoimat yleensä osallistunut laboratoriotutkimusosioihin. Viime vuosien kehitys on kuitenkin tuonut myös infektiotautirintamalle uusia haasteita ja uhkia, joiden takia yhteistyömuotoja nyt kehitetään edelleen.
Useissa selvityksissä ja raporteissa on todettu, että vaikka infektiotautiuhkiin on Suomessa varauduttu pääasiassa hyvin, on biouhkien hallinnassa kuitenkin tunnistettavissa joitakin aukkoja ja puutteita. Tässä yhteydessä biouhilla käsitetään melko rajatusti toisaalta tahallinen mikrobien levittäminen (biohäiriköinti, -terrorismi ja -sodankäynti) ja toisaalta ennakoimattomat, vakavat tartuntatautiuhkat (kuten SARS tai muu vastaava yllättävä epidemia) (kuvat 1 ja 2).
Kuvat 1 ja 2. Sekä Marburg-Ebola- että SARS-virukset ovat aiheuttaneet viime vuosien aikana paikallisia epidemioita alueilla, joilla niitä ei aikaisemmin ole tavattu. SARS uhkasi jo levitä laajalle, ja tällä hetkellä pelätään H5N1-alatyypin Influenssa A -virusten muuttumista ihmisten välillä tarttuviksi.
Uhkaavien tilanteiden hallinta edellyttää monimuotoista yhteistyötä, jossa pelkästään terveydenhuollon toimijoiden osaaminen ei riitä. Yhteistyötä tarvitaan mm. mikrobien nopeaan havaitsemiseen ja tunnistamiseen biohäiriköinti- tai bioterrorismitilanteessa sekä epätavallisten tai täysin uusien infektiotautien muodostamien epidemianuhkien ja niiden laboratoriodiagnostiikan hallintaan. Myös terveydenhuollon valmiussuunnittelun tukemiseen, koulutukseen ja ohjeistukseen tarvittaisiin valtakunnallista tukea.
Parempaa diagnostiikkaa ja hyvä yhteistyöverkosto
KTL ja PV ovat sosiaali- ja terveysministeriön ja puolustusministeriön myötävaikutuksella perustaneet 1.5.2005 aivan uudenlaisen yhteistyömuodon, Biouhkien osaamiskeskuksen (BUOS). Aiempaan verraten uutta on toimiminen yhteisissä, pääosin KTL:n tiloissa, aktiivinen tutkimus-, asiantuntija- ja laboratorioyhteistyö sekä yhteisen toimintasuunnitelman ohjaus (kaavio 1). |
Kaavio 1. Biologisten uhkien osaamiskeskuksen hallintorakenne.
Osaamiskeskus muodostuu alkuun kahdesta yksiköstä, PV:n B-suojeluyksiköstä ja KTL:n Infektioepidemiologian osastoon kuuluvasta Biouhkien yksiköstä (BUY). Lisäksi Infektioepidemiologian osaston Tartuntatautien torjunnan yksikkö osallistuu soveltuvin osin osaamiskeskuksen toimintaan. Osaamiskeskuksen yksiköiden operatiivista toimintaa ohjaavat isäntäorganisaatiot, mutta sopijaosapuolten yhteisten intressien toteutumista valvoo ministeriöiden nimeämä ohjausryhmä. Osaamiskeskusta johtavat kahden vuoden jaksoissa PV:n ja KTL:n yksiköiden johtajat. Toiminnan käynnistyessä vetovuorossa on Puolustusvoimien puolelta ylilääkäri Simo Nikkari. Yhteistoiminnan tavoitteena on hyötyä molemmin puolin toisen vahvuuksista: Puolustusvoimilla on osaamista nopeiden, kenttäolosuhteisiin soveltuvien laboratoriodiagnostisten ilmaisinmenetelmien kehittämisestä ja käyttöönotosta. Sillä on myös laaja ulkomainen puolustusyhteistyöverkosto. KTL:lla on tarjota BSL-3 turvatason vaatimukset täyttävät laboratoriotilat (kuvat 3 ja 4), monipuolinen virologinen ja bakteriologinen osaaminen ja infektioepidemiologisissa selvityksissä tarvittavat toimintamallit ja erityisosaaminen. Laitoksella on tarvittavat kontaktit terveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon toimijoihin ympäri maata sekä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin. Kuva 3. BSL-3 turvatason laboratoriossa työskentely vaatii asianmukaisen suojavaatetuksen. Pukeutumis- ja riisumisprosessi on tarkkaan suunniteltu, jotta tartuntariskit saadaan hallittua. |
Suomen järjestelmässä terveydenhuoltoon liittyvät toiminnat ovat kuntien ja läänien vastuulla. Tämä koskee myös laboratoriodiagnostiikkaa ja ympäristönäytteiden analytiikkaa. Biouhkien osaamiskeskuksen tavoitteena on toisaalta pitää yllä tietoa tarvittavan diagnostiikan saatavuudesta eri puolilla maata ja toisaalta huolehtia siitä että kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta on saatavilla esimerkiksi BSL-4 turvaluokan organismien diagnostiikkaa. Suomella on pohjoismaisen yhteistyösopimuksen kautta mahdollisuus lähettää näytteitä analysoitavaksi Tukholman SMI:n BSL-4 turvaluokan yksikköön. Tarvittaessa osaamiskeskus voi myös itse kehittää tarvittavaa diagnostiikan osaamista. Diagnostiikan osaamisen vahvistamisen lisäksi osaamiskeskus tulee toimimaan asiantuntija- ja koulutustehtävissä sekä tekemään toimintaa tukevaa tutkimustyötä.
Biouhkien osaamiskeskuksen ensimmäisen vuoden päätehtävä tulee mm. olemaan ajantasaisen alan osaamiskartoituksen tekeminen ja laboratoriotoiminnan käynnistäminen. Uudenlaisen yhteistoiminnan lopullisten muotojen hakemisen voidaan myös odottaa kestävän aikansa, joten täydessä toiminnassa osaamiskeskus tulee olemaan vasta vuodesta 2006 alkaen.
Mika Salminen
laboratorion johtaja KTL
infektioepidemiologian osasto
etunimi.sukunimi@ktl.fi
information page
magazine article
- Tartuntojen torjunta: Tartuntatautien kehittyvä seuranta- ja torjuntayhteistyö
- Tehostuva tartuntatautien seuranta ja torjunta -seminaari
- EU:n tartuntatautivirasto syntymässä
guide
- Ohjeita ja suosituksia sairaalainfektioiden seurannasta
- Matkailijan terveys
- Taulukko 35. Kansanterveyslaitos suosittelee lapselle BCG-rokotusta seuraavissa tapauksissa
organizational info
- Tartuntatautien torjuntayksikkö
- Sukupuolitautien seuranta anturikeskuksissa
- Tutkimus- ja seurantakohteet
news
- Terveellinen syöminen, liikkuminen ja lihavuuden ehkäiseminen vanhempien ja lasten silmin
- Lihasvoiman yhteys metabolisen oireyhtymän (MBO) ilmaantuvuuteen miehillä
- Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus