Publisher

National Public Health Institute

Vuonna 2006 HIV tapausmäärät uuteen ennätykseen

Suomen HIV-epidemiatilanne on monen vuoden ajan ollut hyvä verrattuna useimpiin muihin länsimaihin. Vuosittain uutena todettujen HIV-tapausten määrä suhteutettuna väestöön oli erityisesti ennen 2000-lukua länsimaiden ja jopa pohjoismaiden matalimpia.

Muutaman viime vuoden aikana seksivälitteiset HIV-tapausmäärät ovat kuitenkin Suomessa merkittävästi lisääntyneet. Seksiin liittyvien tartuntojen määrä verrattuna viiden vuoden takaiseen tilanteeseen on vuoden lopussa vähintäänkin kaksin-kertaistunut, ja edellisvuoteenkin verrattuna lisäys on merkittävä. Muutos on tapahtunut vähitellen, mutta trendi näyttää vuonna 2006 erityisen voimakkaalta.

Miesten heteroseksitartunnoissa nousua on tapahtunut erityisesti matkailuun liittyvissä tartunnoissa, joskin myös Suomessa saatujen tartuntojen määrä on kasvanut. Matkailuun liittyviä tartuntoja todetaaon sekä kauko että lahikohteisiin liittyen , mutta aivan viimeisten vuosien aikana lähialueiltamme todetut tartunnat ovat lisääntyneet. Venäjältä ja Baltian maista saadut tartunnat voivat lähivuosina pahimmassa tapauksessa jopa ohittaa Suomessa saatujen tartuntojen määrän. Tartunnan saaneiden keski-ikä ryhmässä on varsin korkea, n. 40 v.

Suomalaisten naisten seksitartunnat eivät näytä lisääntyneen. Homo-ja biseksuaalisten miesten tartunnat ovat lisääntyneet selvästi erityisesti keski-ikäisillä miehillä. Kansanterveyslaitoksen vuonna 2006 tekemän anonyymin esiintyvyystutkimuksen perusteella homo- ja biseksualisten miesten ryhmässä HIV:n esiintyvyys on 4,6 %, jopa ruiskuhuumeiden käyttäjien esiintyvyyttä korkeampi. Tutkimuksessa neljäsosa vastaajista ei tiennyt tartunnastaan.

Maahanmuuttajien lisääntyneet tartunnat kuvastavat lisääntynyttä maahanmuuttoa alueilta jossa HIV-tartunta on hyvin yleinen. Tällä on merkitystä erityisesti maahanmuuttajayhteisöjen omaan HIV-tilanteeseen. Vaikutus suomalaiseen alkuperäisväestöön on merkittävä vasta pitempiaikaisella viiveellä.

HIV-tartuntoja nuorilla, alle 25-vuotiailla, raportoidaan Suomessa vähän, vaikka klamydia- ja kondyloomatartunnat ovatkin nuorilla ikäluokilla yleisiä, viitaten puutteelliseen turvaseksin soveltamiseen.

Vuonna 1998 puhjennut uhkaava epidemia ruiskutettavia huumeita käyttävien keskuudessa on tällä hetkellä saatu kuriin voimakkaan kohderyhmälle suunnatun terveysneuvontatoiminnan yhteydessä tehtävän infektioriskien ehkäisytyön ansiosta.

Seksivälitteisten HIV-tartuntojen lisääntyminen johtunee sekä lisääntyneestä riskinotosta, epidemian luonteisesta kehityksestä että lisääntyneestä maahanmuutosta. Riskinottamisen lisääntyminen, tehokkaan lääkehoidon kautta saavutettu HIV-tartunnan saaneiden määrän kasvaminen sekä lähialueemme vakavat HIV-epidemiat luovat tilanteen jossa mahdollisuus tartunnan saamisen suojaamattomassa seksisuhteessa on aiempaa huomattavasti korkeampi.

Ellei HIV-tartuntojen ehkäisyyn sekä kohderyhmäviestinnän kautta että yleisen tietoisuuden lisääntymiseen panosteta, Suomessa voidaan lähivuosina joutua tottumaan useiden satojen tartuntojen vuosivauhtiin. Tämän ei voida katsoa olevan hyväksyttävissä oleva kehityskulku. Jatkossa tarvitaankin sekä kohderymäviestinnän että yleisen riskitiedottamisen vahvistamista. Tartunnan saaneiden keskiän nousu joissakin ryhmissä voi olla oire testiin hakeutumisen kynnyksen nousemisesta.

Liian usea HIV-tapaus todetaan nykyäänkin vasta kauan tartunnan tapahtumisen jälkeen. Suomessa tulisikin panostaa testiin hakeutumisen kynnyksen matalana pitämistä. Myös terveydenhuollon henkilökunnan käytännön HIV-tietämys tarvistsee vahvistamista.

Ajankohtaiset HIV-tilastotiedot