Publisher

National Public Health Institute
Original page

communicable disease control, disease transmission, gay men, hiv infection, infections, men, mothers, pregnancy, sexual intercourse, substance abuse, intravenous, women

Julkaistu 6.6.2006

Valtaosa tartunnoista on saatu seksin välityksellä

Suomessa todetut HIV-tartunnat oli aina vuoteen 1998 asti saatu lähes yksinomaan seksin välityksellä. Vuoden 1998 piikkihuumeiden käyttäjien HIV-epidemian laannuttua ovat seksin välityksellä saadut tartunnat lisääntyneet.

1980-luvulla todetuista HI-viruksen seksitartunnoista valtaosa oli saatu miesten välisessä seksissä. Vuosittain todetut tartunnat laskivat kuitenkin koko 1990-luvun aina vuoteen 1999 asti, jonka jälkeen miesten välisessä seksissä saadut HIV-tartunnat ovat valitettavasti taas lisääntyneet. Sama ilmiö on havaittu viime vuosina myös useissa muissa länsimaissa, mutta selvää syytä ei ole vielä pystytty osoittamaan. Miesten välisessä seksissä saatujen HIV-tartuntojen lisääntymistä on monissa maissa edetänyt tippurin ja kupan lisääntymien, joka osaltaan kertoo lisääntyneistä riskitilanteista.

Miesten ja naisten välisessä heteroseksissä saatuja HIV-tartuntoja ei ole onnistuttu vähentämään merkittävästi missään vaiheessa kuluneen 20 vuoden aikana, vaan todetut tartunnat ovat vähitellen lisääntyneet. Heteroseksissä saadut HIV-tartunnat ovat lisänneet myös naisilla todettuja tartuntoja. Nykyisin jo 40 prosenttia muista kuin miesten välisessä seksissä saaduista tartunnoista todetaan naisilla.

HIV-epidemia piikkihuumeita käyttävillä - torjuntatoimet näyttävät purevan

Vuonna 1998 todettiin Helsingissä piikkihuumeiden käyttäjien keskuudessa levinnyt HIV-epidemia. Maassamme on aiemminkin todettu yksittäisiä piikkihuumeita käyttävien HIV-tartuntoja, mutta ne oli saatu ulkomailla ja tartunnan saaneet elivät eri puolilla Suomea.

Pääkaupunkiseudun epidemia alkoi rajusti vuosien 1997-1998 aikana. Tähän mennessä tartuntoja on todettu jo yli 260. Neljännesvuosittain todettujen tapausten määrä nousi rajusti vuoden 1999 loppuun asti, jonka jälkeen torjuntatoimilla on onnistuttu rajoittamaan epidemian laajenemista.

Vuonna 1998 epidemian havaitsemisen jälkeen piikkihuumeita käyttävien terveysneuvontapisteessä tehdyssä nimettömässä "ovensuutestauksessa" 3 prosenttia käyntinsä ohessa vapaaehtoisen ja nimettömän sylkinäytteen antaneesta henkilöstä oli HIV-tartunnan saaneita. Tämän jälkeen tartunnan saaneiden osuus on laskenut vuosittain. Keväällä 2002 tehdyssä ovensuuselvityksessä tartunnan saaneiden osuus oli laskenut Helsingissä jo 1,2 prosenttiin.


Helsingissä piikkihuumeita käyttävien terveysneuvontapisteiden asiakkailla todetut HIV-tartunnat 1998-2002 (Terveysneuvontapiste Vinkki, KTL / HIV-laboratorio)

Epidemian aiheuttaja on Euroopassa hyvin harvinainen HI-viruksen AE-rekombinanttialatyyppi, joka on mahdollistanut todettujen tapausten liittämisen toisiinsa. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki viruskannat ovat kuuluneet samaan alatyyppiin ja viruksen geneettinen "sormenjälki" on ollut lähes identtinen: epidemia on uusi ja yhdestä lähteestä alkanut, koska virus ei ole ehtinyt vielä juurikaan muuntua. HI-viruksen AE-alatyyppi on tavallinen Kaakkois-Aasiassa, mutta sitä miten ja mitä kautta se on Suomeen kulkeutunut ei tiedetä.

Epidemian torjuntatyössä merkittävimmät osa-alueet ovat olleet HIV-tartunnan saaneista piikkihuumeiden käyttäjistä huolehtiminen sekä terveysneuvontatoiminnan laajentaminen, palvelujen monipuolistaminen ja aukioloaikojen lisääminen. Myös terveysneuvontapisteissä ja vankiloissa aloitettu 10 minuutissa valmistuvan HIV-pikatestin käyttö on alentanut kynnystä oman tartuntatilanteen selvittelyyn.

Lasten HIV-tartunnat ovat Suomessa harvinaisia

Naisten lisääntyneet HIV-tartunnat näkyvät nykyisin myös suomalaisissa neuvoloissa. Vuodesta 1998 kunnat on velvoitettu STM:n määräyksen mukaan tarjoamaan kaikille raskaana oleville naisille neuvolakäynnin yheydessä vapaaehtoisen ja maksuttoman HIV-testin. Määräyksen antamiseen johti lapsen HIV-tartuntaa ehkäisevän lääkehoidon kehittyminen sekä äitien tasa-arvo: eräät kunnat kielsivät talouteensa vedoten HIV-testien ottamisen muiden neuvolassa tehtävien tartuntatautitutkimusten yhteydessä, vaikka äiti olisi sitä erikseen pyytänyt.

Kansanterveyslaitoksen HIV-laboratorio aloitti kattavan raskaana olevien naisten HIV-tilanteen seuraamisen muihin tartuntatautitutkimuksiin otetuista verinäytteistä henkilötietojen poistamisen jälkeen vuonna 1993. Seurannan alkuvuosina HIV-tartunta todetiin vuosittain 5-7 äidillä, vuonna 2005 tartunta todettiin jo 16 raskaana olevalla naisella.

Äitiysneuvoloissa tehdyt HIV-tutkimukset 1993-2005. Vuosina 1993-1997 näytteet on tutkittu nimettöminä. (KTL / HIV-laboratorio yhdessä neuvolaserologian laboratorion kanssa)

Suomessa on todettu raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana saatu HIV-tartunta 13 lapsella. Monet näistä lapsista ovat ulkomailla syntyneitä, osa maassamme suomalaiselle tai ulkomaalaiselle äidille syntyneitä.

Tartunnat verituotteista Suomessa

HI-virus tarttuu helposti testaamattomien verituotteiden ja likaisten verensiirtovälineiden välityksellä. Suomalaisista verituotteista on saatu HIV-tartuntoja vain 8 kappaletta ja nekin jo vuosina 1983-1985. Verituotteiden testaaminen HIV:n suhteen aloitettiin Suomessa heti kun testit saatiin markkinoille. Suomalaisilla on todettu tämänkin jälkeen verituotetartuntoja, mutta ne on saatu ulkomailla tai Suomessa ennen vuotta 1986.