Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Normaalisti vauvan iho ei tarvitse pesuaineita eikä rasvoja. Saippua kuivattaa turhaan vauvan ihoa ja poistaa ihon omat suoja-aineet. Tarvittaessa kuiviin ja halkeileviin ihoalueisiin voi laittaa perusvoidetta. Vauvan voi kylvettää ihon kuivuudesta ja vauvan mieltymyksistä riippuen 1 - 3 kertaa viikossa, tai vaikka joka päivä. Napa puhdistetaan vastasyntyneeltä päivittäin. Vauvan kynnet on hyvä leikata kylvyn jälkeen ja tarvittaessa muulloinkin. Jos vauvan peppu punoittaa helposti, on syytä vaihtaa kuivat useammin tai kokeilla toisen merkkisiä vaippoja. Punaisiin alueisiin voi laittaa hiukan perusvoidetta tai talkkia. Artikkelissa on myös valokuva vauvan navan puhdistamisesta.

Normaalin, terveen vauvan iho ei kaipaa pesuaineita eikä rasvoja. Tarvittaessa voi kuivia ja halkeilevia ihoalueita rasvata apteekista satavilla perusvoiteilla, joita ovat esim. vihreä Neribase tai Apobase. Kosteisiin tai halkeileviin taipeisiin voi laittaa vauvatalkkia tai vanhaa kunnon perunajauhoa.

Monille vauvoille tulee aluksi etenkin kasvoihin näppyjä, jotka johtuvat äidin rintamaidon mukana tulevista hormoneista. Tämä ns. ihopuhti on usein pahimmillaan noin 2 kk iässä ristiäisten aikoihin. Ihopuhti häviää itsestään muutaman viikon kuluessa.

Päänahan karstan hoito

Joillakin lapsilla päänahan talineritys on voimakasta. Ellei päätä huolellisesti pestä ja harjata, saattaa siihen kertyä sitkeää karstaa, joka ei irtoa enää pelkällä pesulla.

Karstaan voi sivellä ruoka- tai vauvaöljyä, joka pehmittää sitä. Yöksi vauvalle voi laittaa pipon tai pumpulikankaisen hatun edistämään öljyn vaikutusta. Seuraavana päivänä karsta pestään kylvyssä ja sen jälkeen harjataan pois. Käsittelyn voi uusia, ellei yksi hoito riitä.

Vaipanvaihto

Vaipanvaihdon voi tehdä joko hoitopöydällä, hoitotason päällä tai sylissä. Vuorokauden aikana vauva voi kastella toistakymmentä kertaa. Normaalisti vauvalle riittää 6 - 8 vaipanvaihtoa vuorokaudessa. Nykyajan vaipat ovat hyvin imukykyisiä, joten yöllä ei pissavaippaa ole tarpeen vaihtaa, etteivät lapsi ja äiti suotta virkisty.

Jos vauvan peppu punoittaa herkästi, on syytä vaihtaa kuivat vaipat useimmin tai kokeilla toisen merkkisiä vaippoja. Punottaviin alueisiin voi laittaa hiukan perusvoidetta tai talkkia. Myös ilmakylvyt ovat hyväksi vaippaihottumaan ja apuna voi käyttää vaikka hiustenkuivaajaa.

Ensimmäisten viikkojen aikana saattaa joka vaipasta löytyä myös ulostetta. On kuitenkin yhtä normaalia, että lapsi ulostaa viisi kertaa päivässä kuin kolmen tai jopa viiden päivän välein. Kakkavaipan vaihdon yhteydessä on takapuoli pestävä vedellä ja kuivattava hyvin tai pyyhkäistävä kosteuspyyhkeellä.

Kynsien leikkaaminen

Vastasyntyneen kynnet saattavat olla hyvinkin pitkät, joten vauva raapii helposti itseään. Sormenpäiden iho on aluksi kiinni kynsissä, siksi leikkaaminen voi aluksi tuottaa hieman ongelmia.

Vauvan kynnet on helppo leikata kylvyn jälkeen. Kädestä tai jalasta on pidettävä tiukasti kiinni kynsiä leikatessa, ettei lapsi pääse huitomaan. Jos lapsi on rauhaton, voi vauvan nukkumisaikaa käyttää hyväksi kynsien leikkuussa.

Navanhoito

Vastasyntyneen napa puhdistetaan päivittäin. Vesijohtovedellä kostutetulla pumpulipuikolla napa saadaan puhdistettua pohjaa myöten. Jos napavarsi on vielä paikoillaan, täytyy napavartta nostaa, jotta pohjan saa puhdistettua. Tämän jälkeen navan pohja kuivataan huolellisesti. Jos navan pohja jää kosteaksi, rupeaa sinne herkästi kasvamaan vaaleankeltainen tai valkoinen napasieni.

Kotikäynnin yhteydessä terveydenhoitaja tai kätilö pystyy kuivattamaan alkavankin napasienen laapistamalla. Jos napa haisee pahalle tai siinä on eritettä, täytyy napa puhdistaa ja kuivata useammin. Jos navan ympärille muodostuu punotusta, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan.

Vauvan kylvetys

Vauvan voi kylvettää ihon kuivuuden ja vauvan mieltymyksien mukaan 1 - 3 kertaa viikossa tai vaikka joka päivä. Kylvetyskerrat ovat aluksi lyhyitä, jotta vauva ei kylmettyisi. Myöhemmin lapsi saattaa viihtyä vedessä pitkäänkin polskuttelemassa. Ruumiinlämpöinen vesi usein myös rauhoittaa lasta.

Vauva ei likaannu niin kuin aikuiset, joten saippuaa ei tarvitse käyttää. Se kuivattaa turhaan ihoa ja poistaa vauvan iholla olevat omat suoja-aineet. Kuivaihoisen lapsen kylpyveteen voi lisätä tilkan öljyä. Veden tulee olla 36 - 37 asteista, jonka voi tarkistaa vesilämpömittarilla tai omalla kyynärpään iholla. Lasta kylvetetään omassa ammeessa, jota ei käytetä muuhun tarkoitukseen. Näin ehkäistään mm. ihotulehduksia.

Kylvettäjän käsien tulee olla lämpimät ja kello ja sormukset on syytä ottaa pois. Vastasyntyneen kasvot pestään erikseen haaleaan veteen kostutetulla pumpulilla tai juoksevalla vedellä.

Silmät pyyhitään ulkokulmasta sisänurkkaan päin molemmat silmät eri pumpulilla. Jos lapsi on ulostanut, pestään takapuoli erikseen ennen lapsen kylpyveteen laittamista. Vauvaa tulee käsitellä turvallisin, varmoin ottein äkkinäisiä liikkeitä välttäen.

Lapsi otetaan kylvettäjän vasemmalle käsivarrelle selälleen. Kylvettäjä pitää kättä lapsen niskan takana ottaen tukevasti kiinni lapsen vasemmasta käsivarresta kainalon kohdalta. Peukalo tulee olkapään yläpuolelle.

Vauva lasketaan veteen hitaasti ja rauhallisesti. Jos veteen vienti on lapselle selvästi epämiellyttävää, voidaan hänet laskea veteen esim. sideharsovaippaan käärittynä ja riisua vaippa pois vedessä pikkuhiljaa.

Vauva pestään päästä jalkoihin. Kaikki poimut pestään huolella: korvantaustat, kaula- ja kainalopoimut, kämmenet ja sormen välit, alapään ja reisien poimut sekä varpaanvälit.

Kun vatsapuoli on pesty, vauva käännetään vatsalleen kylvettäjän käsivarrelle. Vapaalla kädellä tartutaan lapsen oikeaan käsivarteen kainalon kohdalta ja käännetään hänet rauhallisesti ympäri. Myös selkäpuoli pestään päästä varpaisiin.

Kylvyn jälkeen lapsi kiedotaan hänelle varattuun pyyhkeeseen ja kuivataan nopeasti. Hiukset ja päänahka kuivataan kevyesti hankaamalla, muu iho vain painelemalla. Taivekohdat ja poimut sekä napa kuivataan huolellisesti. Tarvittaessa ihoalueita rasvataan.

Tämän jälkeen vauva puetaan puhtaisiin ja lämpimiin vaatteisiin. Kylvetysten lisäksi pestään vauvan kasvot ja kädet päivittäin sekä alapää useita kertoja päivässä.

Lähteet

• Eskola, Hytönen1997: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, Eskola, Hytönen. 2002. Nainen hoitotyön asiakkaana. WSOY. Helsinki, Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996 Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996
• Minkkinen,Jokinen, Muurinen, Surakka. 1997. Lasten hoitotyö. Hygieia.Tammer-Paino Oy.Tampere