Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(informationssida)

Vastasyntyneen ensihoito ja tarkkailu

  • Sanna Toivanen
  • Maiju IIvanainen
  • Kati Miettinen
Julkaistu 20.5.2008, tarkistettu 20.5.2008

Vastasyntyneen ensihoito ja tarkkailu

Synnytyksen jälkeen kätilö tarkastaa vastasyntyneen. Lapsen hengitystiet puhdistetaan mm. jos lapsivedessä on verta tai merkkejä tulehduksesta tai lapsivesi on vihreää. 60 sekunnin iässä lapsen kunto määritellään Apgarin pisteillä. Myös napanuora katkaistaan ja lapsi saa K-vitamiinipistoksen. Äidille ja isälle annetaan heti mahdollisuus tutustua vastasyntyneeseen. Lapsen syntyessä hoidon päämäärä on tukea hänen sopeutumistaan kohdun ulkopuoliseen elämään.

Hengitysteiden puhdistus ja lapsen tarkastus

Ponnistusvaiheen päättyessä kätilö auttaa lapsen maailmaan. Hengitysteistä imetään eritteitä etenkin silloin, jos lapsivedessä on verta tai merkkejä tulehduksesta tai jos lapsi purskuttelee runsaasti limaa ensimimuuttien jälkeen.

Hengitysteiden imeminen heti pään synnyttyä on myös välttämätöntä silloin, kun lapsen suolen sisältö eli lapsenpihka (mekonium) on värjännyt lapsiveden vihreäksi. Imeminen ehkäisee vihreän lapsiveden joutumisen vastasyntyneen keuhkoihin, jossa se voisi aiheuttaa pahan ärsytysoireen tai hengitysvaikeuden.

Kätilö tarkastaa heti myös lapsen mahdolliset ulkoiset epämuodostumat, sukupuolen, kallon muodon, sormien ja varpaiden määrän, suun seudun, kitalaen, peräaukon avoimuuden, raajojen muodon ja vartalon alueen.

Hoitava kätilö nostaa sitten lapsen äidin rinnalle. Lapsi saa etsiytyä ryömien äidin nisää kohti. Ryömittämisen tarkoituksena on herättää vauvan imemisrefleksi. Sitä voidaan jatkaa äidin ja lapsen halun ja kunnon mukaan jopa 1 - 2 tuntia. Samalla seurataan lapsen hengitystä ja ääntelyä.

Lapsi kuivataan huolellisesti heti syntymisen jälkeen, koska veden haihtuminen sitoo lämpöä ja lisää hapen kulutusta. Vastasyntyneen kylvetys voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lämmön säilyttämiseksi lapsi peitellään hyvin.

Apgarin pisteet eli "kuntopisteet"

60 sekunnin iässä lapsen kunto määritellään Apgarin pisteillä. Määritys tehdään uudelleen 5 minuutin ja tarvittaessa 10 - 15 minuutin kuluttua

Sydämen syke:

puuttuu 0 pistettä
alle 100/min 1 piste
yli 100/min 2 pistettä

Hengitys:

puuttuu 0 pistettä
hidas, epäsäännöllinen 1 piste
hyvä, huutaa 2 pistettä

Jäntevyys:

veltto 0 pistettä
heikko, raajoissa koukistusta 1 piste
liikkkeet aktiivisia 2 pistettä

Ärtyvyys:

ei reaktiota 0 pistettä
irvistelee 1 piste
yskii tai aivastaa 2 pistettä

Ihon väri

kalpea, sinertävä kauttaaltaan 0 pistettä
raajat sinertävät 1 piste
punertava 2 pistettä


Hyväkuntoinen vastasyntynyt saa yleensä 7 - 10 Apgarin pistettä.

Napanuoran katkaisu

Ennen napanuoran katkaisua varmistetaan lapsen henkilöllisyys ranteeseen kiinnitettävällä rannekkeella. Napanuoraa käsitellään aseptisesti ja se katkaistaan steriileillä saksilla. Napanuora katkaistaan yleensä vasta sykkeen lakattua. Napanuoran katkaisu ei ole kivulias äidille eikä lapselle. Suonten lukumäärä tarkastetaan (kaksi valtimoa ja yksi laskimo), napatynkä suljetaan kumirenkaalla tai muovisulkimella ja pyyhitään antiseptisellä aineella.
Tarvittaessa voidaan ottaa istukanpuoleisista napasuonista verinäytteitä, kuten Astrup-näyte vauvan hapetustilanteen selvittämiseksi sekä TSH-näyte synnynnäisen kilpirauhasen vajaatoiminnan selvittämiseksi.

K-vitamiinipistoksen antaminen

Lapselle annetaan K-vitamiinipistos oikean reiden lihakseen. K-vitamiini edistää veren hyytymistä ja ehkäisee verenvuotoja.

Vanhemmat saavat tutustua vastasyntyneeseen

Lapsen syntyessä hoidon välitön päämäärä on tukea hänen sopeutumistaan kohdun ulkopuoliseen elämään kuitenkin mahdollisimman vähän häntä häiriten. Syntymäympäristön tulisi olla lämmin, vedoton ja hiljainen sekä lapsen käsittelyn rauhallista.

Äidille ja isälle annetaan heti tilaisuus katsoa ja kosketella vastasyntynyttä. Lapselle annetaan mahdollisuus etsiytyä äidin rinnalle varhaisimetystä varten. Vanhempia rohkaistaan osoittamaan tunteitaan esim. silittelemällä ja suukottelemalla lasta ja toisiaan.

Heti synnytyksen jälkeen useimmat lapset ovat hetken virkeitä ja aktiivisia. He etsivät kontaktia silmät avoinna ja ovat valmiita kommunikoimaan. Synnytystä seuraava virkeä jakso voi kestää 1/2 - 1 1/2 tuntiin. Tämä aika tarjoaa lapselle ja hänen vanhemmilleen ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua toisiinsa. Tätä hetkeä pyritään kunnioittamaan.

Lähteet

  • Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996
  • Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997
  • Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996
© TerveSuomi.fi 2008About us