Publisher

National Public Health Institute

Noin 20 prosentilla synnyttäjistä on ajoittain B-ryhmän beetahemolyyttistä streptokokkibakteeria, GBS-bakteeria, oireettomana elimistössään. Alatiesynnytyksessä bakteeri voi tarttua lapseen ja aiheuttaa lapselle vakavan, jopa kuolemaan johtavan infektion. Stakesin Finohta ja Kansanterveyslaitos ovat selvittäneet, mitä GBS-taudin ehkäisyn eri vaihtoehdot maksavat.

Suomessa todetaan vuosittain GBS-tauti 32–38 vastasyntyneellä. Tauti paranee suurimmalla osalla lapsista täysin, mutta joka vuosi siihen kuolee 1–2 lasta ja muutamia vammautuu. Vamma voi vaihdella vakavasta kehitysvammasta näön tai kuulon häiriöihin. Tartunnan saaneen vastasyntyneen GBS-taudin hoito on sitä tehokkaampaa, mitä nopeammin se aloitetaan. Ylilääkäri Anna-Liisa Järvenpää HUSista totesi raportin esittelyssä, että lastenlääkärit osaavat epäillä GBS-tautia herkästi ja hoito aloitetaan viiveettä.

Vastasyntyneen varhaisen GBS-taudin riskitekijöitä ovat synnyttäjän GBS-kantajuus, ennenaikainen synnytys ja synnytyksen aikainen kuume sekä varhainen lapsivedenmeno. Myös äidin aiemman vastasyntyneen GBS-tauti ja äidin raskaudenaikainen GBS:n aiheuttama virtsatietulehdus ovat riskitekijöitä. Tällä hetkellä Suomessa toteutettu GBS-taudin ehkäisy perustuu näiden riskitekijöiden tunnistamiseen. Nykymuodossaan riskisynnytysten tunnistaminen ei kuitenkaan ole riittävän johdonmukaista ja kattavaa, jotta sillä olisi voitu vähentää vastasyntyneiden tautitapauksia oleellisesti. Ehkäisykäytännöissä on myös vaihtelua eri sairaanhoitopiirien välillä ja synnyttäjät ovat eriarvoisessa asemassa. Vastasyntyneen GBS-tautia ehkäistään antamalla äidille synnytyksen aikana suonen kautta mikrobilääkettä, tavallisimmin penisilliiniä.

Vaihtoehdot äidin GBS-kantajuuden tunnistamiseksi

Vastasyntyneiden kuolemien ja vammojen määrää voidaan vähentää ottamalla käyttöön järjestelmällinen ehkäisyohjelma. Stakesin Finohtan ja Kansanterveyslaitoksen sosiaali- ja terveysministeriön seulontatyöryhmän pyynnöstä tekemässä raportissa verrattiin eri toimintavaihtoehtojen kustannuksia tilanteeseen, jossa ei etsitä äideiltä bakteeria seulomalla, eikä tehdä ehkäiseviä toimia.

Verratuista vaihtoehdoista ensimmäinen on riskisynnyttäjien parempi tunnistaminen esitietojen ja synnytyksen kulun perusteella. Toinen vaihtoehto on myöhäisraskaudessa tehtävä seulonta, jossa kaikilta synnyttäjiltä otetaan bakteerinäyte. Tässä vaihtoehdossa saadaan myös selville bakteerin herkkyys eri lääkkeille, mikä on merkittävä tieto penisilliiniallergisilla synnyttäjillä. Myöhäisen seulonnan haittana on se, että ennenaikaiset synnytykset jäävät sen ulkopuolelle ja edellyttävät oman toimintalinjansa. Kolmas vaihtoehto on bakteerinäytteen otto synnytykseen tultaessa. PCR-pohjaisesta pikatestistä ei kuitenkaan vielä ole riittävästi kokemuksia rutiinikäytössä. Osa synnytyksistä on myös niin nopeita, ettei tulosta ehditä saada. Menetelmällä ei myöskään saada herkkyysmääritystä lääkitystä varten. Testimenetelmä on myös ylivoimaisesti kallein.

Raportissa toteutuskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi todetaan myöhäisraskauden seulonta. Synnytyksen aikainen seulonta olisi lähes yhtä vaikuttavaa, mutta selvästi kalliimpaa. Riskisynnytysten tunnistaminen ei vähentäisi tautitapauksia yhtä paljon kuin nämä kaksi kaikki synnyttäjät kattavaa seulontamenetelmää.

Raportin käsittelee seuraavaksi STM:n seulontatyöryhmä, joka voi päättää seulontaohjelman käyttöönotosta. Raportin laatijat toteavat, että GBS-tauti täyttää hyvin seulottavalle taudille asetetut kriteerit. Seulonnan seurauksena lasketaan ehkäistävän kaksi kuolemaa ja seitsemän vammaa vuosittain. Myös lievempien tautitapausten määrä vähenisi kolmannekseen nykyisestä. Seulonnan haittana on se, että kaikki oireettomat GBS-bakteerin kantajat saisivat synnytyksen aikana mikrobilääkekuurin. Koska vain pieni osa oireettomien kantajien lapsista sairastuisi, lääkkeen saajia on paljon enemmän kuin sairastumisvaarassa olevia. Tätä haittaa pidetään kuitenkin hyötyjä selvästi pienempänä. Seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistuvalle tulee antaa riittävästi tietoa päätöksen pohjaksi.

Sirpa-Liisa Hovi, Outi Lyytikäinen, Ilona Autti-Rämö, Riikka Laitinen, Marjukka Mäkelä ja asiantuntijaryhmä.
B-ryhmän streptokokkitaudin ehkäisy vastasyntyneillä – Toimintamallien vertailu. Finohtan raportti 31/2007.

Raportti on vapaasti saatavilla Finohtan sivuilla: http://finohta.stakes.fi/
Raporttia voi tilata maksutta Finohtasta, puh. (09) 3967 2396