Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Sairaalaan tulee lähteä, kun synnytys käynnistyy ja supistukset tulevat 5 - 10 minuutin välein. Lapsiveden menon jälkeen on syytä lähteä sairaalaan. Jos lapsivesi on vihreää tai sinulla on veristä vuotoa, lähde sairaalaan välittömästi. Turvallisin tapa tulla sairaalaan on vaakatasossa ambulanssilla.

Syyt

1. Säännölliset, napakat ja kivuliaat supistukset
2. Ennenaikaiset kivuliaat supistukset
3. Laukeamaton supistus tai voimakas kipu kohdussa
4. Verinen vuoto
5. Voimakas painontunne peräsuolessa
6. Lapsivedenmeno tai -epäily
7. "Hankala olo"
8. Liikehälytys
9. Raskausmyrkytys (toxemia) - oireet: kova päänsärky, ylävatsakipu tai näköhäiriöt (pilkkuja, sahanlaitaa ym. oireita silmissä)
10. Sektiosynnytys

Limatulpan irtoamisen tai niukan verilimaisen vuodon takia ei tarvitse lähteä sairaalaan.

Supistukset

Supistukset ovat säännöllisiä, kun ne tulevat alle 10 min. välein. On vaikea sanoa aikaa, kauanko säännöllisiä supistuksia kannattaa seurata kotona. Sairaalaan lähtiessä supistukset saisivat olla jo napakoita, kivuliaita, tiheydeltään n. 5 min välein ja kestoltaan n. 1 min. Kipu kuuluu normaalina osana supistukseen eikä sitä tarvitse pelästyä.

Usein uudelleensynnyttäjän synnytys etenee nopeammin kuin ensisynnyttäjällä, mutta molemmilla saattaa olla ennakoivia supistuksia jo useiden päivien, jopa viikkojen ajan. Ennakoivien supistusten aikana tai synnytyksen alkuvaiheessa eli latentissa vaiheessa kohdunsuulla ei välttämättä tapahdu suurta edistymistä, eikä tällöin tarvitse kiirehtiä sairaalaan. Koskaan ei kuitenkaan voida varmuudella ennakoida, milloin synnytys lähtee käyntiin.

Usein paras mittari sairaalaan lähdössä on oma olo: kun kotona on jo hankala olla, alkaa ehkä olla kivunlievityksen tarvetta tai pelottaa…Sairaalaan voi aina tulla ja täältä pääsee takaisin kotiin tai osastolle, jos todetaan, ettei synnytys ole käynnissä, supistukset loppuvat, kysymyksessä olikin "väärä hälytys" tai synnytyssalihoitoa ei vielä/enää tarvita.

Kohdun kovettuminen silloin tällöin kuuluu raskauden aikaan. Kohtu kasvaa ja reagoi sikiön liikkeisiin kovettumalla. Näistä asioista voi keskustella neuvolassa.

Ennenaikaiset supistukset

Ennenaikaisia, kivuliaita supistuksia ( raskauden kesto alle 37 viikkoa) ei tule seurata kotona, vaan on syytä lähteä heti sairaalaan.

Laukeamaton supistus

Jos supistus on laukeamaton ja kivulias tai kohdussa on muu erittäin kova, äkillinen kipu, täytyy heti lähteä sairaalaan.

Verinen vuoto

Verinen vuoto raskauden aikana ei yleensä kuulu asiaan. Jos tunnet voimakasta kipua kohdussa, kivulias supistus jatkuu useiden minuuttien ajan ja/tai vuodat runsaasti verta, hälytä heti ambulanssi ja lähde sairaalaan. Odota ambulanssia makuulla kylkiasennossa.

Jos verenvuoto on määrältään kuin kuukautisvuoto tai siinä on hyytymiä, on syytä lähteä sairaalaan raskausviikoista riippumatta.

Sisätutkimuksen tai yhdynnän jälkeen saattaa olla tippa veristä vuotoa, joka ei ole vaarallista. Niukka verimäärä saattaa tulla kohdunsuulta ärsytyksen seurauksena. Joskus taustalla voi olla infektio tai hiivatulehdus, joka aiheuttaa vuotoherkkyyttä kohdunsuulla. Ne voidaan hoitaa neuvolassa.

Painontunne peräsuolessa

Joskus harvoin synnytys edistyy erittäin nopeasti ja vauvan pää alkaa painaa peräsuoleen päin. Tuntuu voimakasta painon tunnetta peräsuolessa tai alkaa ponnistuttaa. Lisäksi voi olla vaikea vain hengitellä ja olla työntämättä. Työntää ei kuitenkaan saa. Tällöin on viisainta lähteä ambulanssilla heti sairaalaan.

Lapsivedenmeno

Lapsivedenmeno on selkeä syy lähteä sairaalaan. Mutta aina vettä ei tule runsaasti ja joskus sitä ei näy lainkaan. Kuitenkin, jos epäilet lapsivettä valuvan, lähde sairaalaan. Jos neuvolassa tai äitiyspoliklinikalla on kerrottu, että vauvan pää on kiinnittynyt lantioon, voit mennä sairaalaan omalla autolla. Ellei sinulla ole vielä supistuksia ja vettä tulee, ei sairaalaan menolla ole kiirettä, vaan lähtövalmistelut voi tehdä rauhassa.

Jos tiedät, että vauvan pää on liikkuvana tai lapsesi on perätilassa, täytyy sairaalaan mennä ambulanssilla, eikä vedenmenon jälkeen saa enää olla pystyssä. Odota ambulanssia kylkiasennossa maaten, tällöin napanuoran esiin luiskahtamisen vaara pienenee.

Joskus lapsivesikalvot puhkeavat ylempää, eikä aivan kohdunsuulta. Tällöin puhutaan korkeasta vedenmenosta. Myös korkean vedenmenon vuoksi on lähdettävä sairaalaan.

Normaali lapsivedenmäärä on n. 0.5 - 1 l, mutta se ei tule kerralla ulos. Lapsivettä voi valua ulos kalvoihin syntyneestä reiästä pikku hiljaa tai hulahtaa kerralla iso määrä. Tällöinkään lapsi ei jää kohtuun täysin ilman lapsivettä ja uutta muodostuu edelleen synnytykseen saakka. Lapsivettä valuu ulos kalvojen puhkeamisen jälkeen lapsen syntymään asti.

Normaalisti lapsivesi on väritöntä tai hennosti punertavaa ja imelänhajuista ja sen seassa saattaa olla höytyviä lapsenkinasta. Jos lapsivesi on keltaista tai vihreää, lapsi on ulostanut siihen ja sairaalaan täytyy lähteä viipymättä. Samoin on tehtävä, jos vesi on veristä. Sikiön tila vaatii silloin sairaalaseurantaa.

"Hankala olo"

Hankala olo on vaikea määritellä. Mutta joskus on vain kaikki niin vaikeaa. Supistukset valvottavat kaikki yöt. Päivisin on väsynyt, mutta supistukset taas loppuvat. Vauva liikkuu niin paljon, että kyljet ovat kipeinä. Liikkuminen alkaa olla ylivoimaisen hankalaa. Olo on kaikin puolin väsynyt, tuskainen, kyllästynyt ja pelokas.

Mietitään sairaalassa yhdessä, mitä tehdään. Esimerkiksi pyritäänkö lievittämään kipua, auttamaan unen saannissa vai parantamaan omia supistuksia.

Liikehälytys

Liikehälytys tarkoittaa vauvan muuttunutta liikkumista. Lapsi lakkaa liikkumasta kokonaan tai liikkeet ovat selvästi heikentyneet tai vähentyneet. Neuvolasta tai äitiyspoliklinikalta jaetaan liikelaskentakaavakkeita, joiden avulla sikiön liikkeitä voi tarkkailla kotona. Liikelaskentaa tehdään 30-60 min kerrallaan maaten rauhassa kyljellään käsi vatsan päällä. Sikiö liikkuu normaalisti, kun äiti tuntee yli 10 liikettä tunnin aikana. Jos on huolissaan lapsen hyvinvoinnista, kannattaa käydä synnytyssalissa tarkistuttamassa tilanne.

Toxemia-oireet

Toxemia-oireita ovat kova päänsärky, ylävatsakipu, valkuaista virtsassa, voimakas turvotus, kohonnut verenpaine ja näköhäiriöt silmissä (esim. sahanlaitaa, pilkkuja). Toxemia-oireita voi tulla kenelle tahansa ja missä raskauden vaiheessa tahansa raskauden puolivälin jälkeen, mutta välttämättä ei tule kaikkia oireita. Useimmiten neuvolaseurannassa on jo herännyt epäily taudin kehittymisestä, eivätkä pahemmat oireet yllätä, mutta hoidosta ja sairaalaan hakeutumisesta kannattaa jutella neuvolassa jo etukäteen. Oireiden ilmaantuessa täytyy lähteä heti sairaalaan.

Ennalta sovittu sektiosynnytys

Jos on ennalta sovittu keisarileikkaus eli sektio tullaan sairaalaan synnyttäneiden osastolle leikkausta edeltävänä päivänä. Jos mitä tahansa edellä mainituista tilanteista tulee kotona ollessa, täytyy sairaalaan lähteä annettujen ohjeiden mukaan, mutta säännöllisiä supistuksia ei tarvitse seurata kotona ja vedenmenon jälkeen on syytä tulla synnytyssaliin saman tien. Tilannetta voi itse arvioida sektiosyyn perusteella ja jutella jo neuvolassa etukäteen näistä tilanteista.

Jos ensimmäinen synnytys on ollut ennalta suunniteltu keisarileikkaus ja toiselle kerralle on suunniteltu alatiesynnytystä, synnyttäjä on kohdunsuun avautumisen kannalta kuin ensisynnyttäjä. Jos ensimmäisellä kerralla kohdunsuu on jo ehtinyt avautua reilusti ennen keisarileikkausta synnytys edistyy yleensä kuin uudelleen synnyttäjällä. Äidin on loppujen lopuksi toimittava sairaalaan lähtötilanteessa omien tuntemustensa mukaan, koska jokainen synnyttäjä on yksilö ja jokainen synnytys on erilainen.

Lähteet

• Armanto ja Koistinen. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki. 2007.
• Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997.
• Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996.
• Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996.