Apunavigaatio
Publisher
Savonia-amk / Terveysala Kuopio
Raskaudenaikaisia seurantatutkimuksia äitiyspoliklinikalla
- Maija Makkonen
Raskaudenaikaisia seurantatutkimuksia äitiyspoliklinikalla
Raskauden aikana äidin ja sikiön hyvinvoinnin seuraamiseksi voidaan äitiyspoliklinikalla tehdä tutkimuksia, joita ovat esim. synnytystavan arvioiminen, sikiön sydämentoiminnan varmistaminen sykekäyrän avulla ja ultraäänitutkimus sikiön kasvun ja rakenteen selvittämiseksi ovat tavallisimpia. Myös yliaikaisen raskauden seuranta kuuluu äitiyspoliklinikalle. Artikkeli sisältää valokuvan sikiön sykekäyrästä.
Sikiön sydämen sykekäyrä
Sikiön sydämen toimintaa voidaan synnytyssairaalassa seurata kardiotokografialaitteella (KTG,CTG). Sykekäyrän tulkinta perustuu käyrän perustasoon, käyrän vaihteluun ja supistuksiin liittyvien muutosten tarkasteluun. Normaalisti sikiön sydämen perustaso on 120 - 160 lyöntiä minuutissa. Käyrässä esiintyy ns. perusvaihtelu, joka voidaan havaita osin silmin ja osittain tietokonepohjaisella KTG-laitteella.
Sikiön sydämen lyöntitiheys lisääntyy, kun sikiö liikkuu kohdussa. Syketaso reagoi myös kohdun supistuksiin. Supistuksen aikana saattaa sydämen lyöntitiheys eli sydänfrekvenssi hetkellisesti hidastua, kuten usein tapahtuu synnytyksen ponnistusvaiheen aikana. Normaali sykekäyrä ennustaa hyvin sikiön sen hetkistä hyvinvointia.
Sikiön sydämen sykekäyrä otetaan äidin vatsanpeitteiden päältä. Synnytyksen aikana lapsivedenmenon jälkeen se voidaan ottaa myös suoraan sikiön tarjoutuvaan osaan laitetun elektrodijohdon avulla. Kohdun supistuksia voidaan synnytyksen aikana seurata ulkoisen paineanturin tai kohdunkaulakanavan kautta kohtuonteloon asennetun katetrin avulla.
Sikiön sykekäyrä
Synnytystapa-arvio
Neuvola lähettää äidin äitiyspoliklinikalle, jos äidillä epäillään ahtautta lantiossa (pienikokoiset äidit tai suvussa on naisilla on paljon lantion ahtautta). Myöskin jos loppuraskaudessa tarjoutuva osa jää korkealle, epäillään lantion ahtautta. Samoin jos sikiö on huomattavan kookas tai perätilassa, synnytystapa arvioidaan äitiyspoliklinikalla.
Synnytyslääkäri tutkii lantion sormin emättimen tai peräsuolen kautta. Tutkimuksessa äiti on selällään reidet voimakkaasti koukistettuina ja levitettyinä. Jos tutkimuksessa tulee epäily lantion ahtaudesta, voidaan tilanne tarkistaa lantion röntgenkuvauksella. Mikäli lantio todetaan ahtaaksi normaalille alatiesynnytykselle, sovitaan ajankohta keisarileikkaukselle lasketun ajan lähettyville. Lantio tutkitaan viimeistään äidin tullessa synnyttämään, jos lantiota ei aiemmin ole arvioitu.
Mikäli äidille on tehty keisarileikkaus ahtaan lantion takia, loppuraskauden aikana äiti käy äitiyspoliklinikalla ja tällöin sovitaan leikkausajankohta. Jos aiemman keisarileikkauksen syy on ollut muu kuin ahdas lantio, normaali alatiesynnytys on mahdollinen. Joskus lantion ahtaus tulee esille vasta synnytyksen aikana ja tällöin synnytys joudutaan hoitamaan keisarileikkauksen avulla.
Ultraäänitutkimus
Ultraääni- eli kaikututkimus voidaan tehdä vatsanpeitteiden päältä tai emättimen kautta. Vatsan päältä tutkittaessa virtsarakon tulee olla täysi. Ultraäänitutkimus on sikiölle vaaraton.
Sikiön sydämen toiminta voidaan havaita emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella 6. raskausviikolta alkaen ja vatsanpeitteiden päältä 7. raskausviikolta lähtien.
Raskauden kesto voidaan määrittää sikiömittojen (pääperä, reisiluu, lakimitta) perusteella alkuraskauden aikana noin viikon tarkkuudella. Keski- ja varsinkin loppuraskaudessa raskauden keston määrittäminen on epävarma ultraäänitutkimuksen perusteella.
Ultraäänitutkimuksen avulla voidaan havaita sikiön rakennepoikkeavuuksia kuten keskushermoston, suoliston ja virtsateiden poikkeavia rakenteita. Sikiön elinkohtainen rakennetutkimus tehdään raskausviikolla 18 - 20 aina riskiraskauksissa ja tarvittaessa muulloinkin. Sikiön niskan alueen normaalia suurempi nestekertymä raskausviikolla 10 -14 voi merkitä lisääntynyttä riskiä kromosomipoikkeavuuteen. Tilanne voidaan tarkistaa istukka- tai lapsivesinäytteestä.
Alkuraskaudessa istukka peittää laajalti kohtuontelon ja ulottuu kohdunsuulle tai peittää sen. Kohdun kasvaessa ja venyessä istukan alareuna nousee eikä istukka useinkaan enää raskausviikolla 28 - 30 ulotu kohdunsuulle. Monisikiöinen raskaus on todettavissa jo ensimmäisessä raskausajan ultraäänitutkimuksessa. Loppuraskaudessa sikiön asento- ja tarjontapoikkeavuuksilla on merkitystä synnytykselle.
Sikiön paino on ultraäänitutkimuksella määriteltävissä noin 10 % tarkkuudella. Riskiraskauksissa sikiön kasvua seurataan aina parin viikon välein. Ultraäänitutkimuksessa voidaan havaita pieniäkin sikiön liikkeitä, joita äiti ei useinkaan tunne. Sikiön liikkeet, lapsiveden määrä ja verenvirtaus napavarressa kuvastavat sikiön vointia.
Uhkaavassa ennenaikaisessa synnytyksessä kohdunsuun pituudella ja sisäsuun tilanteella on merkitystä. Tutkimus tehdään emättimen kautta. Kohdun ja sivuelinten kasvaimia voidaan havaita ultraäänitukimuksessa. Ylävatsakipuisilla tutkitaan raskauden aikana munuaisten ja sappirakon tilanne ultraäänellä.
Yliaikaisen raskauden seuranta
Raskaus on yliaikainen, kun raskauden kesto on 14 päivää yli lasketun ajan. tällöin raskaus on kestänyt 42 viikkoa tai sen yli. Äiti lähetetään neuvolasta äitiyspoliklinikalle raskauden keston ollessa 12 päivää yli lasketun ajan. Yli 38-vuotias äiti lähetetään äitiyspoliklinikalle lasketussa ajassa.
Äitiyspoliklinikalla otetaan sikiön sydämen sykekäyrä sekä tehdään ultraäänitutkimus. Näillä seurataan sikiön hyvinvointia. Jos sikiön ja äidin vointi on hyvä, äiti käy parin päivän välein äitiyspoliklinikalla tai synnytysosastolla seurannassa. Jos sikiön voinnissa todetaan poikkeavaa, äiti jää synnytysosastolle seurantaan. Joskus synnytys voidaan joutua käynnistämään heti synnytyssalissa.
Lähteet
- Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Oppaita 34. Gummerus. Kirjapaino Oy
information page
- Raskaudenaikaiset seurantatutkimukset neuvolassa
- Vastasyntyneestä otettavia tavallisimpia laboratoriotutkimuksia
- Synnytyksen aika lähestyy!