Ensimmäiset immunogeenisuustutkimukset KTL:ssa

Rokotteiden immunogeenisuustutkimuksia on tehty Kansanterveyslaitoksella jo 1970-luvulta lähtien. Varhaisimpia olivat A-ryhmän meningokokki-, hemofilus tyyppi b- ja pneumokokkipolysakkaridirokotetutkimukset.

Näiden tutkimusten perusteella

• A-ryhmän meningokokkirokote todettiin turvalliseksi ja tehokkaaksi imeväisillä ja nuorilla aikuisilla.

• Hemofilus tyyppi b -polysakkaridirokote havaittiin turvalliseksi ja tehokkaaksi yli 18 kk ikäisillä lapsilla. Rokote lisensoitiin USA:ssa ja myöhemmin Euroopassa yli 2-vuotiaille.

• Pneumokokkipolysakkaridirokote ei saanut aikaan riittävää vasta-ainevastetta alle 2-vuotiailla. Se ei myöskään suojannut korvatulehduksilta.

Hemofilus tyyppi b -konjugaattirokotteet

Seuraavan vuosikymmenen aikana tutkimus keskittyi uusiin Hib -konjugaattirokotteisiin. Näihin tutkimuksiin liittyi immunogeenisuuden lisäksi myös rokotteen tehon tutkiminen.

Tutkimusten tulokset

Konjugaattirokote todettiin immunogeeniseksi, eli se sai aikaan riittävän vasta-ainevasteen. Sen antama suoja oli hyvä myös alle 2-vuotiailla lapsilla. Hyvien tutkimustulosten perusteella konjugaattirokote otettiin yleiseen rokotusohjelmaan Suomessa ja sen myötä hemofilustaudit ovat lähes hävinneet.

Pneumokokkikonjugaattirokotteet

Hemofilusrokotteiden jälkeen tutkimuskohteeksi tulivat pneumokokkikonjugaattirokotteet. Näissä tutkimuksissa

• vertailtiin eri valmistajien rokotteita
• tutkittiin niiden aikaansaamia vasta-ainevasteita ja karakterisoitiin vasteen luonnetta tarkemmin
• tutkittiin rokotteiden tehoa korvatulehdusta vastaan.

Tutkimusten tulokset

Pneumokokkikonjugaattirokote suojaa rokotteen sisältämien bakteerityyppien aiheuttamilta korvatulehduksilta, mutta sen antama suoja kaikkia korvatulehduksia vastaan on kuitenkin vähäinen.

Rokote on lisensoitu USA:ssa, Euroopassa ja useissa muissa maissa. Se ei kuitenkaan kuulu yleiseen rokotusohjelmaan Suomessa.

Yhdistelmärokotteet

Vuoden 2005 alussa Suomen yleinen rokotusohjelma uudistui ja sen myötä otettiin käyttöön uudenlaiset yhdistelmärokotteet. DTaP-IPV-Hib-rokotteella saadaan aikaan suoja

• kurkkumätää (difteria)
• jäykkäkouristusta (tetanus)
• hinkuyskää (pertussis)
• poliota
• hemofilus tyyppi b -bakteerin aiheuttamia infektoita vastaan (Hib).

Kansanterveyslaitoksella on tutkittu yhdistelmärokotteiden aikaansaamaa immuunivastetta verrattuna yksittäisen DTwP, IPV ja Hib rokotteiden tuottamaan vasteeseen sekä uuden rokotusaikataulun vaikutusta immuunivasteeseen . Yhdistelmärokotteen vasta-ainetasot ovat joiltakin osin hieman matalampia kuin erillisrokotteilla aikaansaadut. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä rokotteen suojatehoon.

Immuunipuutteisten rokotevasteet

Jos henkilöllä on synnynnäisiä tai sairaudesta johtuvia puutoksia immuunivasteessa, ei rokotteilla välttämättä saada aikaan samanlaisia vaikutuksia elimistössä kuin terveillä ihmisillä. Rokoteimmuniteettilaboratoriossa kartoitetaan rokotevasteita luuydin- ja kantasolusiirtopotilailla sekä HIV positiivisilla henkilöillä. Lisäksi tutkitaan aikuisten leukemiapotilaiden ja toistuvia hengitystieinfektioita potevien lasten immuunivasteita pneumokokkipolysakkaridi ja - konjugaattirokotteelle. Tutkimukset tehdään yhteistyössä HUS:n (luuydinsiirto- ja kantasolusiirtopotilaat), TAYS:in (leukemiapotilaat, hengitystieinfektiopotilaat), TYKS:n (hengitystieinfektiopotilaat), Liverpool School of Tropical Medicinen (malawilaiset aikuiset HIV potilaat) ja Chris Hani-Baragwanath sairaalan (etelä-afrikkalaiset HIV-positiiviset lapset) kanssa.

Lisätietoja

tutkimusprofessori
Helena Käyhty
p. (09) 4744 8237

erikoistutkija
Anu Nurkka
p. (09) 4744 8301

etunimi.sukunimi@ktl.fi