Publisher

National Public Health Institute
Original page

babies, carrier state, streptococcus pneumoniae

Julkaistu 7.3.2006

Pneumokokin nielukantajuus ja sen yhteys välikorvatulehdukseen

Tervekäynneillä tehtyjen tutkimusten tulokset

Tervekäynneillä tutkittiin 3024 nenänielunäytettä. Pneumokokki kasvoi 21 %:ssa näytteistä. Kantajuus kasvoi iän mukana niin, että 2 kk ikäisten lasten nielusta pneumokokki löytyi 9 %:ssa näytteistä ja 2 vuoden iässä osuus oli 43 %.

Suurin osa (87 %) koko seurannan läpi käyneistä lapsista kantoi pneumokokkia nielussaan ainakin yhden kerran tutkimuksen aikana. Vuodenajalla ja sukupuolella ei havaittu selvää vaikutusta pneumokokin esiintyvyyteen nenänielussa. Antibioottihoito vähensi kantajuutta vain lyhytaikaisesti. Pneumokokkien vastustuskyky penisilliinille oli harvinaista (alle 3 %).

Suomalaisten lasten pneumokokkikantajuus osoittautui samankaltaiseksi kuin esim. ruotsalaisilla ja yhdysvaltalaisilla lapsilla. Useissa kehitysmaissa kantajuuden on sitä vastoin todettu alkavan aikaisemmin ja olevan yleisempää. Pneumokokkien yleisimmät alalajit (serotyypit) olivat pääosin samoja kuin muiden teollisuusmaiden lapsilla.

Sairaskäynneillä tehtyjen tutkimusten tulokset

Sairaskäyntien yhteydessä tutkittiin 2007 nielunäytettä. Kantajuus oli hengitystietulehduksen yhteydessä selvästi yleisempää kuin tervekäynneillä (41 %). Äkillisen välikorvatulehduksen aikana pneumokokki kasvoi nenänielussa noin puolessa tapauksista (49 %).

Jos pneumokokki ei kasvanut nenänielunäytteessä korvatulehduksen toteamishetkellä, se ei myöskään ollut välikorvatulehduksen aiheuttaja yli 99 prosentissa tapauksista. Jos pneumokokki kasvoi nenänielussa korvatulehduksen toteamishetkellä, se oli korvatulehduksen aiheuttaja 50 %:n todennäköisyydellä.

Pneumokokkibakteerin löytyminen tervekäynnillä lapsen nenänielusta ei ennakoinut merkittävästi lapsen sairastumista pneumokokin aiheuttamaan äkilliseen välikorvatulehdukseen seuraavan kolmen kuukauden aikana. Samoin, jos aiemmin havaittu pneumokokkikantajuus jatkui lapsen sairastuessa hengitystietulehdukseen, bakteeri aiheutti korvatulehduksen melko harvoin. Sen sijaan aivan hiljattain nenänieluun ilmaantunut pneumokokki siirtyi hengitystietulehduksen aikana helpommin välikorvaan ja aiheutti korvatulehduksen.

Kantajuuden ja korvatulehdusten keskinäistä yhteyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan aineiston pohjalta edelleen, mm. matemaattisen mallinnuksen avulla. Alustavia osatuloksia on julkaistu kansainvälisissä kongresseissa ja lisää julkaisuja on valmisteilla.

Tarkempia tutkimustuloksia

Syrjänen RK, Kilpi TM, Kaijalainen TH, Herva EE and Takala AK. Nasopharyngeal carriage of Streptococcus pneumoniae in Finnish children younger than 2 Years Old. J Infect Dis 2001; 184:451-9.

Syrjänen RK, Auranen KJ, Leino TM, Kilpi TM, Mäkelä PH. Pneumococcal acute otitis media in relation to pneumococcal nasopharyngeal carriage. Pediatr Infect Dis J 2005; 24:801-6.