Publisher

National Public Health Institute
Original page

health, indicators, monitoring, projects

Julkaistu 26.5.2006

EU-tutkimus

ECHIM – tavoitteena yhteiset eurooppalaiset terveyden osoittimet

Projektin nimi: ECHIM European Community Health Indicators and Monitoring Projektin johtaja: tutkimusprofessori Arpo Aromaa Kansanaterveyslaitos projektikoordinaattori Katri Hakulinen Kansanaterveyslaitos Rahoitus: 1,5 miljoonaa euroa Euroopan komission Kansanterveysohjelma Kesto: 2005–2008 Mukana: Kaikki Euroopan Unionin jäsenmaat (25) + ehdokasmaat (5) + EFTA-maat (4)

Euroopan laajuisen terveysseurannan kehittäminen tuli ajankohtaiseksi 1990-luvun alussa EU:n tehtävien laajentuessa. Terveysseurannasta vastaa EU:n terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto DG SANCO. Tähän saakka EU:n jäsenmaissa on käytetty hyvin erilaisia seurantamenetelmiä, ja maiden välinen vertailu on ollut vaikeaa. Myös kokonaiskuva EU-kansalaisten terveydestä on puuttunut. ECHIM-projektin laajempi yleistavoite onkin kehittää ja viitoittaa tietä pysyvälle EU:n terveysseurantajärjestelmälle.

Sata yhteistä terveysosoitinta

ECHIM projektissa pyritään yhdenmukaistamaan terveyttä kuvaavat osoittimet (esim. kuolleisuus, elinajan odote, koettu terveys ja alkoholin käyttö) kaikissa Euroopan Unionin 25 jäsenmaassa. Projektissa kehitetään edelleen monivuotisen työn tuloksena syntynyttä terveysosoitinlistaa (n. 100 kpl) yhdessä kaikkien jäsenmaiden kanssa. Osoittimien tulee vastata EU:n terveyspolitiikan ja kansanterveysohjelman tavoitteita. Tärkeimmät osoittimet pyritään saamaan käyttöön kaikissa EU:n jäsenmaissa projektin loppuun mennessä. Terveysosoittimien taustalla oleva aineisto on peräisin jäsenmaiden rekistereistä, terveyshaastatteluista ja -tarkastuksista. Osa osoittimista on jo koottuna EU:n tilastokeskuksen, Eurostatin, sekä WHO:n ja OECD:n tietokannoissa.

Nykyisten EU:n jäsenmaissa käytössä olevien terveysosoittimien arviointi ja kehittäminen edistävät samalla maiden terveystiedon keruuta, laatua ja vertailukelpoisuutta. Arvioinnissa selvitetään mm. mitä terveysosoittimia jäsenmaissa on käytössä, miten vertailukelpoisia ne ovat ja mistä niiden tieto on peräisin.

Monikansallista toimintaa

KTL:n koordinoimalla projektilla on sihteeristöjä Saksassa (RKI, LÖGD), Italiassa (ISS) ja Hollannissa (RIVM). Kahdesti vuodessa kokoontuvaan johtoryhmään kuuluu yhteensä 22 henkilöä useista muista Euroopan maista. ECHIM toimii lisäksi EU:n kaikki jäsenmaat kattavan terveysosoitintyöryhmän tieteellisenä sihteeristönä. Se koordinoi horisontaalisesti kaikkia muiden työryhmien hankkeita, jotka koskevat terveysosoittimia eli esimerkiksi kuolleisuutta ja sairastavuutta sekä terveyden määrittäjiä ja terveysjärjestelmiä. Kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan terveysosoitintyöryhmään kuuluu muiden työryhmien johtajia ja edustajia kaikista EU:n jäsenmaista, Eurostatista, OECD:stä ja WHO:sta, yhteensä noin 80 henkilöä. Lisäksi työtä edistetään kahdenvälisten vierailujen avulla.

Parhaillaan varmistetaan kansainvälisistä tietolähteistä kussakin maassa olevat tiedot. Seuraavaksi tehdään kiinteää yhteistyötä eri jäsenmaissa toimivien yhteyshenkilöiden kanssa. Tavoitteena on mm. varmistaa tietojen saatavuus ja tietolähteet sekä neuvotella kyseisten tietojen käyttöön ottamisesta. Terveysosoittimien kehitystyötä on jatkettava myös ECHIM-projektin jälkeen.

Aikaisempia hankkeita

Vuonna 2003 alkaneessa EU:n kansanterveysohjelmassa, joka on kehittämis- ja rahoitusohjelma, terveysseuranta on yksi kolmesta osa-alueesta. EU on pyrkinyt kehittämään terveysseurantaa 1–3 vuotta kestävillä projektien avulla, jotka alkoivat jo edellisten rahoitusohjelmien aikana. EU:n tilastoviranomainen, Eurostat, on ottanut vastuulleen terveystilastojen ja eurooppalaisen terveyshaastattelun kehittämisen. Pääosa hankkeista koskee sairauksien ja terveyden määrittäjien mittaamista. Yhteinen pulma on ollut tulosten niukka levikki.

Aikaisempia selvityksiä kansallisten väestötutkimuksien vertailtavuudesta seurasi 2000–2002 Arpo Aromaan johdolla toteutettu KTL:n ja Belgian kansanterveyslaitoksen yhteinen HIS/HES-hanke. Siinä kartoitettiin haastattelut ja terveystarkastukset menetelmineen, laadittiin tietokanta (www.fgov.iph.be/HISHES) sekä suositukset. Helposti saatavien tietojen tarkoituksena on edistää kansallisten tutkimuksien laatua ja vertailukelpoisuutta.

HIS/HES-hankkeen raportissa suositeltiin terveystarkastusten laajaa käyttöönottoa. Samanaikaisesti laadittiin Kari Kuulasmaan (KTL) johtamassa EHRM-hankkeessa (riskitekijämonitorointi) suosituksia eräiden väestötutkimuksien toteuttamisesta. Kokemukset WHO:n MONICA-hankkeesta siirrettiin näin EU:n ohjelman piiriin.

Vuonna 2000 käynnistyi Pieter Kramersin (RIVM) johdolla ensimmäinen osoitinhanke (ECHI 1), jonka tarkoituksena oli koota ja kehittää EU:n terveysosoittimet. Toisessa vaiheessa (ECHI 2) ne jaettiin kahteen ryhmään (ns. lyhyt lista ja muut). ECHIM perustettiin vuonna 2005 toteuttamaan seuraava työvaihe eli osoitinten kehittäminen, priorisointi ja toimeenpano.

Vuodesta 2004 on Eurostatin ja DG SANCOn yhteisenä tavoitteena ollut kehittää Euroopan väestötutkimusjärjestelmä (EHSS, European Health Survey System). Siihen kuuluisivat terveyshaastattelu (EHIS) ja erityistutkimukset (special surveys), joista yhtenä terveystarkastukset. Terveystarkastusten toteutettavuutta koskeva hanke FEHES käynnistyi Kari Kuulasmaan johdolla maaliskuussa 2006.

Vuosien ja lukuisien hankkeiden jälkeen on vuonna 2006 käynnissä useita johdonmukaisia kehittämistöitä. On mahdollista, että tuloksena syntyy sellainen eurooppalainen terveystietojärjestelmä, joka voi jonain päivänä palvella Eurooppaa yhtä hyvin kuin suomalainen meitä itseämme.

Arpo Aromaa
projektijohtaja

Katri Hakulinen
projektikoordinaattori

Terveyden ja toimintakyvyn osasto

etunimi.sukunimi@ktl.fi