Publisher

National Public Health Institute
Original page

case records, electronic transactions, health, knowledge acquisition, monitoring, projects, young people

Julkaistu 28.12.2007

Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämishankkeen (LATE) tavoitteena on saada aikaan valtakunnallinen, neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon keräämiin tietoihin perustuva lasten ja nuorten terveysseurantajärjestelmä. Hankkeen pilottivaiheen kokemuksia ja tuloksia yhtenäisestä lasten ja nuorten terveysseurantatiedon keruusta kootaan parhaillaan. Ensimmäiset tulokset lasten terveystiedosta raportoidaan kevään 2008 aikana.

LATE-hankkeen tavoitteena on kehittää järjestelmä, jossa keskeisiä lasten terveyttä kuvaavia tietoja voitaisiin kerätä suoraan neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksista valtakunnallista tilastointia varten. Näin lasten ja nuorten terveysseuranta kattaisi koko ikäryhmän ja tietoja voitaisiin hyödyntää myös paikallisesti alueellisessa terveysseurannassa. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa kerätään paljon tietoa lasten ja nuorten terveydestä, mutta sitä ei tällä hetkellä pystytä hyödyntämään etenkään valtakunnallisella tasolla. Tilastoitavat tiedot ovat tarpeen sekä lasten terveydentilan ja hyvinvoinnin seuraamisen että palveluiden tarjonnan ja järjestämisen kannalta.

Kohti yhtenäisiä määräaikaistarkastuksia

Lasten ja nuorten terveysseurannan kannalta olisi tärkeää, että määräaikaistarkastukset toteutettaisiin valtakunnallisesti riittävän yhtenäisellä tavalla. Tuoreiden tutkimusten mukaan terveyskeskusten toimintatavoissa on kuitenkin kirjavuutta (1,2,3). LATE-hankkeessa on pilotoitu yhtenäistä lasten terveysseurantatiedon keruuta noin 1 500 lapsen ja nuoren terveystarkastuksissa eri puolilla Suomea. Mukana on ollut 10 terveyskeskuksen lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon toimipisteitä. Pilottitiedonkeruu on päättymässä, ja tiedonkeruuseen osallistuneille 45 terveydenhoitajalle on järjestetty palauteseminaari KTL:ssa. Terveydenhoitajien kokemukset ja palaute ovat terveysseurantajärjestelmän edelleen kehittämisessä erittäin arvokkaita.

Pilottitutkimuksen tuloksia analysoitaessa kiinnostuksen kohteena on erityisesti tiedonkeruun onnistuminen sekä kerätyn tiedon laatu ja luotettavuus. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan vuoden 2008 aikana. Jo tämän pilottitutkimuksen tulokset lasten ja nuorten terveydestä täydentävät lasten valtakunnallisen terveysseurannan nykyisiä niukkoja tietoja. LATE -hankkeen kokemusten pohjalta laaditaan käsikirja terveystarkastuksissa tehtävästä standardoidusta tiedonkeruusta ja mittausmenetelmistä lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon käyttöön.

Tiedonkeruu osaksi sähköistä potilasjärjestelmää

LATE-hankkeessa on tehty yhteistyötä STAKES:in avohoidon tilastouudistustyö kanssa sekä Suomen Kuntaliiton kanssa sähköisen potilaskertomuksen kehittämistyössä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vuoden 2007 loppuun mennessä olisi maassa pitänyt ottaa käyttöön valtakunnallinen sähköinen potilaskertomus (4,5). Sähköisen potilaskertomuksen kehittäminen koskee myös lapsen terveyskertomusta perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on, että hoidon, terveysneuvonnan ja seurannan kannalta oleellisin tieto kootaan sähköisesti yhdenmukaisella rakenteella ja että tiedot ovat suostumuksella käytettävissä yli rekisterinpitäjien rajojen.

Valtakunnallisen sähköisen potilaskertomuksen edellytyksenä on, että rakenteiset ydintiedot (6) ja erikoisalakohtaiset rakenteiset tiedot otetaan käyttöön potilastietojärjestelmissä. LATE-hankkeessa tehtyä selvitystyötä on hyödynnetty keskeisten lasten kasvua ja kehitystä kuvaavien rakenteisten tietojen määrittelyssä. Tietomäärittelytyötä on tehty yhteistyössä lasten kasvun ja kehityksen eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Lasten kasvun ja kehityksen tietomäärittelytyö on tällä hetkellä lausuntokierroksella.

LATE-hankkeessa kehitettyä tiedonkeruuta hyödynnetään myös terveyserojen kaventamishankkeen (TEROKA) kanssa tehtävässä yhteistyössä Kainuun maakunnassa ja Turussa, missä lasten terveystietojen keruu jatkuu vuoden 2008 aikana. Vuosien 2007–2008 aikana TEROKA-hankkeessa kerätään tietoja yhteensä noin 6 000 0–15-vuotiaan lapsen ja nuoren terveydestä.

LATE-hankkeessa kehitettyä tiedonkeruuta on tarkoitus kehittää opiskeluterveydenhuoltoon soveltuvaksi. Opiskelijoiden terveysseurantaa testataan Vantaan ammattiopistossa keväällä 2008. Jatkossa terveysseurantaa laajennetaan mahdollisuuksien mukaan koskemaan myös muita toisen asteen oppilaitoksia.

Lisätietoa LATE-hankkeesta verkosta: www.ktl.fi/lastenterveysseuranta.

Päivi Mäki, asiantuntija
Tiina Laatikainen, ylilääkäri
KTL, Kroonisten tautien ehkäisyn yksikkö

Kirjallisuutta
1. Hakulinen-Viitanen T, Pelkonen M, Haapakorva A. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 22 (2005).
2. Hakulinen-Viitanen T, ym. Lasten ehkäisevien terveyspalvelujen suunnittelu ja johtaminen terveyskeskuksissa. Käsikirjoitus. Stakes, työpapereita, 2007.
3. Rimpelä M, Wiss K, Saaristo V, Happonen H, Kosunen E, Rimpelä A. Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen toimeenpano. Stakes työpapereita 32/2007.
4. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien valtakunnallinen määrittely ja toimeenpano. Työryhmämuistioita 38, 2003.
5. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien toteuttamista ohjaavan työryhmän loppuraportti. Työryhmämuistioita 18, 2004.
6. Sosiaali- ja terveysministeriö. Opas ydintietojen, otsikoiden ja näkymien toteuttaminen sähköisessä potilaskertomuksessa. Versio 2.2 31.1.2007.

Kokemuksia LATE-tarkastuksista neuvolassa

Terveydenhoitaja Tuija Möller Mikkelistä on yksi 45:stä LATE-hankkeeseen mukaan lähteneestä tutkimushoitajasta. Vuoden 2007 tammikuussa terveydenhoitajia koulutettiin Kansanterveyslaitoksella tutkimuksen kulusta ja tutkimuksen kohderyhmään kuuluvien lasten ja nuorten terveystarkastusten sisällöistä.
- Tutkimus alkoi hiukan tahmeasti, mutta kun siitä tuli rutiinia, muuttui se oikein antoisaksi ja palkitsevaksi, kertoo Tuija Möller.

Tutkimushoitajat kutsuivat itse alueensa perheitä mukaan LATE-tarkastukseen, jossa tehtiin laajennettu ikäkausitarkastus 6 kk:n ikäisille sekä 1-, 3- ja 5-vuotiaille. Perheille lähetettiin kotiin kyselylomake etukäteen täytettäväksi, ja terveydenhoitaja täytti oman lomakkeen lapsesta. Kyselylomakkeilla kerättiin taustatietoa mm.perheen sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja hyperkolesterolemiasta.

- Oma asiakaskuntani oli mukavasti mukana, eikä kukaan kieltäytynyt laajennetusta ikäkausitarkastuksesta, kertoo Tuija Möller.

Koulutus ja tutkimus syvensivät osaamista

LATE-tutkimushoitajien omat perustaidot kartoitettiin ja heiltä selvitettiin tarkasti, millaisia mittausvälineitä he käyttivät työssään.
- Huomasin, että perustaitoni ovat kunnossa eikä mittaustekniikoissakaan ei ollut mitään uutta tai korjattavaa. Koulutus antoi silti varmuutta työhön. Osaan nyt paremmin perustella asiakkaalle, miksi joku tutkimus tehdään juuri näin.

Kolmivuotiaiden tarkastuksessa uusi asia oli kaukonäön tutkiminen lähinäön lisäksi. Suurin ero Tuija Möllerin tavalliseen työhön verrattuna oli LATE-tutkimukseen kuulunut 5-vuotiaille tehtävä neurologinen seulontatutkimus LENE. Mikkelissä on tämän ikäisille tehty ainoastaan osa LENEstä eli ns.Lumiukko-testi, jolla seulotaan puheen kehityksen häiriöitä.

- Saimme erikseen koulutuksen LENEn tekemiseen, koska se ei ollut entuudestaan tuttu. LENE on erittäin hyvä työväline ja saisi ilman muuta olla käytössä myös Mikkelissä. Seulonnan aloittaminen neuvolassa on kuitenkin turhaa, ellei jatkotutkimuksiin lähettämisestä ole sovittu erikoissairaanhoidon kanssa.

Tiedon käyttö neuvolassa

LATE-tutkimuksessa kerätään tietoa myös perheen elintavoista ja elämäntilanteesta.
- Suurin osa oli asioita, joita kysymme jo odotusvaiheessa. Aina tietoja voi kuitenkin päivittää.

Tutkimuksen tuottama tilastotieto oman alueen asukkaista olisi Möllerin mielestä hyödyllistä esimerkiksi siinä tapauksessa, että lasten ruokatottumukset osoittautuisivat epäterveellisiksi ja ylipaino muita alueita yleisemmäksi.
- Voisimme kertoa aiempaa enemmän oikeanlaisesta ravitsemuksesta. Tarvitaan kuitenkin enemmän kuin neuvola pohtimaan, mitä asialle voidaan tehdä.

Lasten ja perheiden hyvinvointi

- Omalla alueellani pääosa lapsista on tasapainoisia ja avoimia, mikä kertoo heidän hyvästä voinnistaan. Perusasiat ovat kunnossa, kun lasten kanssa on jaksettu touhuta.

Samaan aikaan Tuija Möller näkee entistä useammin perheitä, joissa on ongelmia.
- Nuorissa perheissä on paljon uusavuttomia ja ne rikkoutuvat herkemmin. Päihteiden käyttö ja sukupuolitaudit ovat lisääntyneet. Huolettomuus tai huolimattomuus lähtee jo nuorista, heijastuu nuoriin odottajiin ja sitä kautta perheisiin. Iso huoleni on se, miten voisin ohjata näitä perheitä ja lapsia saamaan tarvitsemansa avun, että lapsen kasvu olisi mahdollisimman optimaalista.