Publisher

National Public Health Institute
Original page

educational level, men, staff lunch, staff restaurants, women

Julkaistu 15.2.2007

Työpäivän lomassa vietetty lounastauko tarjoaa ravinnon lisäksi lepohetken, se auttaa irrottautumaan hetkeksi päivän töistä ja mahdollistaa muiden ihmisten tapaamisen työpäivän lomassa. Sopiva ateriointi työpäivän aikana vaikuttaa myös työntekijöiden tarkkaavaisuuteen ja keskittymiskykyyn, jotka puolestaan edesauttavat työtehtävien asianmukaista hoitamista ja ehkäisevät työtapaturmia.

Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisessä hankkeessa on suunniteltu joukkoruokailun seurantaa vuodesta 2001 alkaen. Hankkeessa on tähän mennessä selvitetty työaikaisen aterioinnin yleisyyttä, taustatekijöitä ja taloudellista merkitystä suomalaisten työntekijöiden keskuudessa. Mahdollisuutta henkilöstöravintolan käyttöön ei sen sijaan ole aiemmin voitu kartoittaa, mutta uusimman Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen aineisto antaa tähän mahdollisuuden.

Järjestetty ruokailu työaikana

Työpaikan järjestämä ruokailumahdollisuus on noin 70 %:lla 15–64 vuotiaista työssäkäyvistä naisista ja 60 %:lla miehistä. Täysin ilman tällaista mahdollisuutta on siis melkein kolmannes suomalaisesta työvoimasta. Eniten henkilöstöravintoloita on korkeimmin koulutetuilla, ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä sekä suurilla työpaikoilla, niissä yli 70 %:lla on järjestetty työpaikkaruokailumahdollisuus.

Huonoimmat mahdollisuudet työnantajan järjestämään ruokailuun on yksityisyrittäjillä, kouluttamattomilla työntekijöillä, nuorilla miehillä ja pienillä työpaikoilla työskentelevillä: heistä vain noin kolmanneksella on mahdollisuus ruokailuun henkilöstöravintolassa.

Miehet suosivat henkilöstöravintolaa, naiset eväitä

Noin puolet kaikista työntekijöistä syö henkilöstöravintolassa, kun sellainen on saatavilla. Eväitä syö noin 40 % naisista ja noin 20 % miehistä, kun taas kotona tai muissa ravintoloissa tai baareissa lounaan syö huomattavasti pienempi osuus työntekijöistä.

Iällä ei ole suurta merkitystä lounaan syöntipaikan valinnassa miehillä. Naisista henkilöstöravintolaa käyttävät eniten 25–44 vuotiaat naiset, heistä yli puolet nauttii lounaansa siellä. Nuoremmista naisista vain reilu kolmannes ja vanhemmista 40 % käyttää henkilöstöravintolaa, ja he syövätkin eniten eväitä.

Miehet lounastavat henkilöstöravintolassa työpaikan koosta riippumatta, jos siihen on mahdollisuus. Naisista sen sijaan eväitä syö yli 50 henkeä työllistävillä työpaikoilla useampi tai yhtä moni, kuin käy henkilöstöravintolassa. Pienemmillä työpaikoilla henkilöstöravintola on kuitenkin lounaan suosituin syöntipaikka myös naisten keskuudessa silloin, kun siihen on mahdollisuus.

Koulutetut työntekijät hyödyntävät järjestettyä ruokailua

Korkeimmin koulutetut syövät henkilöstöravintolassa selkeästi yleisemmin kuin matalimmin koulutetut. Silloin kun mahdollisuudet ovat yhtäläiset, yli kolmetoista vuotta opiskelleista henkilöstöravintolassa syö yli puolet, mutta matalimmin koulutetuista vain reilu kolmannes (Kuva 1). Eväiden syöminen lounaalla sen sijaan on suositumpaa matalimmin koulutettujen keskuudessa, naisista jopa puolet syö eväitä töissä lounasaikaan, vaikka mahdollisuus henkilöstöravintolassa ruokailuun on olemassa.

Suurin osa alemmista toimihenkilö- ja ammattikoulutetuista naisista syö eväitä, vaikka henkilöstöravintola olisi käytössä. Henkilöstöravintola on suosituin lounaan syöntipaikka vain ylemmille toimihenkilönaisille. Miehet sen sijaan syövät henkilöstöravintolassa aina jos siihen on mahdollisuus, sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Kaikille suotava mahdollisuus henkilöstöravintolan käyttöön

Suuri osa suomalaisista syö päivittäin ainoan lämpimän ateriansa juuri henkilöstöravintolassa, joten tarjotun aterian merkitys on suuri. Tarjoamalla henkilöstöravintolassa suositusten mukaista ja monipuolista ruokaa voidaan työntekijöiden terveyttä edistää ja estää ennenaikaista työkyvyttömyyttä.

Kaikille työntekijöille onkin turvattava mahdollisuus kohtuuhintaisen henkilöstöravintolan tai muun laadukkaan ruokapalvelun käyttöön ja henkilöstöravintoloiden saatavuuden parantamisesta on herätettävä keskustelua niin ravitsemus- ja työterveysasiantuntijoiden kuin työmarkkinaosapuoltenkin välillä. Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä yrityksen johdon on myös kannustettava työntekijöitä henkilöstöravintolassa ruokailuun silloin, kun sellainen on käytettävissä.

Susanna Raulio, tutkija
KTL, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto
susanna.raulio(at)ktl.fi

Kuva 1. Lounaan tavallisin syöntipaikka sukupuolen ja kouluvuosien mukaan niillä työssäolevilla, joilla on mahdollisuus henkilöstöravintolan käyttöön.