Publisher

National Public Health Institute
Original page

adults, educational level, meals, men, staff lunch, staff restaurants, women, young adults, young people

Julkaistu 4.10.2006

Miehet lounastavat naisia yleisemmin henkilöstöravintolassa

Lähes puolet työssäkäyvistä suomalaisista nautti 2000-luvun alussa lounaan kodin ulkopuolella. Työssäkäyvillä miehillä henkilöstöravintola on lounaan tärkein syöntipaikka; siellä syö lounaansa noin kolmannes miehistä. Naisilla sen sijaan eväät ovat henkilöstöravintolassa käyntiä yleisempi tapa hoitaa lounasruokailu. Eväitä syö lähes puolet työssäkäyvistä naisista. Osa suomalaisista syö lounaansa kotona. Heitä ovat yleisesti eläkeikää lähestyvät miehet ja muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuvat.

Pääkaupunkiseudulla asuvat ja korkeammin koulutetut syövät henkilöstöravintolassa useammin kuin muualla asuvat tai vähemmän koulutetut. Nuorilla, 15-24 -vuotiailla, koulutus ja asuinpaikka vaikuttavat henkilöstöravintolan käyttöön vähemmän kuin vanhemmilla.

Työaikaista ruokailua on tutkittu Suomessa melko paljon, mutta suurin osa tutkimuksista on kohdistunut pieneen tai rajattuun ryhmään. Koko suomalaisväestöä edustavia selvityksiä henkilöstöruokailun käytön yleisyydestä, väestöryhmäeroista ja ravitsemuksellisesta merkityksestä ei ole tehty.

Kolme valtakunnallista tutkimusta aineistona

Työterveyslaitoksen (TTL) ja Kansanterveyslaitoksen (KTL) yhteisessä hankkeessa tavoitteena on tuottaa ruokailijan käyttäytymistä koskevaa tietoa jo olemassa olevista aineistoista myöhemmin suunnitteilla olevaa joukkoruokailun seurantaa varten. Tämä tutkimus selvittää työaikaisen aterioinnin väestöryhmäeroja, sekä työaikaisen aterioinnin yhteyttä ruokatottumuksiin, ruoankäyttöön ja ravintoaineiden saantiin.

Selvitykseen valittiin mahdollisimman hyvin suomalaista väestöä edustavat seurantatutkimusaineistot. Jokaisessa aineistossa tuli olla ainakin yksi työpaikkaruokailua koskeva kysymys. Näiden kriteerien perusteella päädyttiin seuraaviin vuosien 1997 ja 2002 välisenä aikana kerättyihin aineistoihin:

• KTL: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys –tutkimus

• TTL:n Työ ja Terveys Suomessa –tutkimus

• KTL:n FINRISKI - ja Finravinto –tutkimukset.

Kaikista valituista aineistoista tutkimukseen otettiin mukaan vain sellaiset tutkittavat, jotka olivat tutkimushetkellä työelämässä tai opiskelijoita.

Nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat

Nuoret (15-24 -vuotiaat) söivät henkilöstöravintolassa muita yleisemmin. Naisten ja miesten välillä ei missään ikäryhmässä ollut suuria eroja henkilöstöravintolan käytössä, mutta muissa ravintoloissa miehet kävivät selvästi naisia useammin (kuva 1).

Naisilla enemmän eväitä

Työ- ja terveys Suomessa -aineiston perusteella yli 40 % naisista söi eväitä lounaaksi, miehistä vain vajaa 30 %. Pääkaupunkiseudulla asuvat yli 24-vuotiaat söivät yleisemmin lounaansa henkilöstöravintolassa kuin muualla asuvat, mutta nuorempien, varsinkaan naisten lounasruokailuun asuinpaikka ei vaikuttanut.

Korkeasti koulutetut ja toimihenkilöt

Korkeasti koulutetut nauttivat useammin henkilöstöravintolan palveluista kuin matalammin koulutetut. Kuitenkin naisten nuorimmassa ikäryhmässä vähiten opiskelleet nauttivat useammin lounaansa henkilöstöravintolassa kuin monta vuotta koulutusta saaneet.

Myös ammatti oli yhteydessä henkilöstöravintolan käyttöön. Kuljetus- ja rakennusaloilla henkilöstöravintolan käyttö oli vähäistä, kun taas hallinto-, terveydenhoito- ja toimistotyötä tekevät söivät henkilöstöravintolassa huomattavan usein.

Fyysisesti kevyttä tai henkisesti raskasta työtä tekevät

Fyysisesti rasittavaa työtä tekevät miehet söivät harvemmin henkilöstöravintolassa kuin kevyttä työtä tekevät, mutta naisilla työn raskaus ei vaikuttanut lounaspaikan valintaan yhtä selkeästi. Miehistä eväitä söivät vain raskasta työtä tekevät, kun taas naisilla eväsruoka oli yleisin lounas kaikissa ryhmissä. Työn henkinen vaativuus puolestaan lisäsi henkilöstöravintolan käyttöä ja vähensi eväiden syöntiä.

Liikkuva työ tai työasu estävät henkilöstöravintolan käyttöä

Työn luonne määrääkin suurelta osin henkilöstöravintolapalveluiden saatavuudesta. Liikkuvaa työtä tekevän on hankalaa, usein jopa mahdotonta, päästä päivittäin työpaikkaravintolaan. Samoin rakennus- ja kuljetusaloilla käytetyt työhaalarit ja muut asusteet saattavat vaikuttaa siten, että henkilöstöravintolaan ei kehdata mennä siistiytymättä. Siihen taas ei välttämättä ole aikaa, mahdollisuutta tai halua.

Onkin tärkeää, että esimerkiksi ammattiliitot ottaisivat asiakseen suositella henkilöstöravintolan käyttöä. Voidaan tarvita valistusta myös siitä, että ravintolaan voi monilla aloilla tulla työvaatteissa ja että henkilöstöravintolat ovat kaikkia henkilöstöryhmiä varten.

Suurilla työpaikoilla syödään henkilöstöravintolassa

Työpaikan koolla oli merkittävä yhteys henkilöstöravintolan käyttöön. Yli sata henkeä työllistävissä yrityksissä erityisesti miehet söivät useammin henkilöstöravintolassa kuin pienemmillä työpaikoilla.

Arvioitaessa työpaikan koon yhteyttä henkilöstöravintolan käyttöön olisi ollut tärkeää tietää, kuinka suurella osalla tutkituista oli ylipäätään mahdollisuus henkilöstöravintolan käyttöön. Valitettavasti yksikään käytetyistä aineistoista ei vastaa tähän kysymykseen.

Oletettavasti ainakin pienemmillä paikkakunnilla ja työpaikoilla osasyy henkilöstöravintolan käyttämättömyyteen on yksinkertaisesti se, että työpaikalla ei ole henkilöstöravintolaa.

Henkilöstöravintoloissa valitaan suositeltavaa ruokaa

Henkilöstöravintolassa ruokailevat syövät enemmän kasviksia ja kalaa kuin muualla lounastavat. Muissa lounaspaikoissa syövät puolestaan käyttävät enemmän pizzaa ja virvoitusjuomia. Henkilöstöravintolan myönteinen vaikutus ruokatottumuksiin havaittiin kaikissa koulutusryhmissä ja kaikilla asuinpaikoilla samanlaisena.

Koska henkilöstöravintolassa lounastaminen on yhteydessä hyviin ruokavalintoihin, olisi mahdollisuus henkilöstöravintolan käyttöön suotava kaikille työntekijöille. Jos työpaikalla ei ole järjestettyä henkilöstöruokailua, työntekijöitä tulisi kannustaa valitsemaan sellaisia ruokapalveluita, joissa aterioiden ravitsemukselliseen laatuun on kiinnitetty huomiota.

Lähde:

Raulio S, Mukala K, Ovaskainen M-L, Lahti-Koski M, Sirén M, Prättälä R.
Työaikainen ruokailu Suomessa. Kolmen valtakunnallisen seurantatutkimuksen tuloksia.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2004, avaa pdf-liite (885 K).