Apunavigaatio
Pääkirjoitus: Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen painopisteeksi
Pääkirjoitus: Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen painopisteeksi
Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen painopisteeksi
Suomalainen terveyspolitiikka on pyrkinyt pienentämään sosioekonomisia terveyseroja ainakin parin vuosikymmenen ajan. Erojen kaventamista on korostettu sekä aiemmassa Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelmassa että uudessa Terveys 2015 -ohjelmassa. Tavoitteista huolimatta erot ovat pääosin säilyneet ennallaan tai peräti suurentuneet.
Suomessa sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuserot ovat muihin länsimaihin verrattuna jyrkät. Professori Tapani Valkosen tutkimusryhmän mukaan (Hyvinvointikatsaus 2/2003) 35-vuotias mies elää keskimäärin lähes 80-vuotiaaksi, jos hän on ylempi toimihenkilö, mutta alle 74-vuotiaaksi, jos hän on työntekijä. Naisilla vastaava ero on yli kolme vuotta. 1980-luvun alusta ero on suurentunut naisten keskuudessa yhdellä vuodella ja miehillä peräti 1,4 vuodella. Erot ovat kasvaneet ennen kaikkea sydän- ja verisuonitautien sekä alkoholin aiheuttamien kuolemien vuoksi.
Lähes kaikki sairaudet ovat yleisimpiä työntekijöillä ja he myös kokevat terveytensä huonommaksi kuin toimihenkilöt. Erilaiset toimintakyvyn rajoitukset, kuten työkyvyttömyys, vaikeudet liikkumisessa ja arkiaskareista suoriutumisessa ovat nekin yleisimpiä vähiten kouluja käyneillä ja työntekijäammateissa.
Terveyden eriarvoisuus saa alkunsa siitä, että aineelliset, kulttuuriset ja psykososiaaliset yhteiskunnassa selviytymistä edistävät voimavarat jakautuvat epätasaisesti jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Tilanteeseen voidaan vaikuttaa yhteiskuntapoliittisilla toimenpiteillä. Terveyspolitiikan tehtävänä on huolehtia, että muiden politiikan lohkojen vaikutukset terveyden eriarvoisuuteen tunnistetaan, suunniteltujen toimien vaikutuksia ennakoidaan ja arvioidaan. Tällaisen arvioinnin perinne on Suomessa niukka ja sen tieteellinen pohja kehittymätön.
Sosioekonomisista kuolleisuuseroista suuri osa johtuu juomatavoista ja tupakoinnista. Tupakan ja alkoholin hinnan, saatavuuden ja käytön sääntely, tupakoinnin lopettamisen tukeminen sekä päihdeongelmaisten ja heidän perheidensä palvelujen kohentaminen ovat tärkeitä eriarvoisuuden torjuntakeinoja. Eriarvoisuutta voidaan vähentää myös puuttumalla terveydenhuollon ehkäisevien, hoito- ja kuntoutuspalvelujen väestöryhmittäisiin eroihin.
Terveyden eriarvoisuutta voivat nykyisestään lisätä muun muassa joukkotyöttömyys, tuloerojen kasvu, syrjäytyvä maahanmuuttajaväestö, alkoholin saannin helpottuminen ja hintojen lasku, tupakan tuontirajoitusten lieventyminen ja terveydenhuollon uudet menetelmät, joista ensimmäisinä näyttävät hyötyvän sosiaalisesti parhaassa asemassa olevat henkilöt.
Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on iso yhteiskuntapoliittinen haaste. STM:n alaisista tutkimus- ja kehittämislaitoksista haaste kohdistuu erityisesti KTL:ään. Tähänastinen tutkimus on kuvannut varsin onnistuneesti terveyserojen kehitystä ja osin myös erojen taustatekijöitä. KTL:ssä on toteutettu erinomaisia alue-erojen kaventamiseen tähtääviä interventioita, mutta sosioekonomisten terveyserojen kaventamiskeinojen kehittäminen on vasta alkanut.
KTL:ssä käynnistettiin keväällä 2003 tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa sosioekonomisista terveyseroista ja niiden kaventamiskeinoista. Tutkimusohjelma vahvistaa yhteistyötä KTL:n yksikköjen välillä sekä KTL:n ulkopuolisten tutkijoiden kanssa. Ohjelman tarkoitus on luoda edellytyksiä sosioekonomisten terveyserojen kielteisen kehityksen kääntämiseksi. Tässä Kansanterveys-lehden numerossa esitellään neljä KTL:n tutkimusohjelman ja kaksi KTL:n läheisten yhteistyökumppaneiden hanketta. Teemanumeron tavoitteena on lisätä kiinnostusta terveyserojen kaventamista edistävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja luoda pohjaa nykyistä tiiviimmälle verkostoitumiselle. Terveyden tasa-arvon vaativa tavoite voidaan saavuttaa vain yhteisvoimin.
KTL:n terveyserojen tutkimusohjelman koordinaatioryhmä:
Hillevi Aro, KTL/MAO Seppo Koskinen, KTL/TTO Tuija Martelin, KTL/TTO Pekka Nuorti, KTL/INFE Aini Ostamo, KTL/MAO Juha Pekkanen, KTL/YTOS Ritva Prättälä, KTL/ETEO Veikko Salomaa, KTL/ETEOKirsi Talala, KTL/ETEO Antti Uutela, KTL/ETEO
information page
test
magazine article
- Terveyskäyttäytyminen, biologiset vaaratekijät ja hoitokäytännöt terveyserojen selittäjinä
- Sosioekonomiset terveyserot – Suomen kansanterveyden keskeinen ongelma
- Tiedosta toimintaan terveyserojen kaventamisessa – kokemuksia Kainuusta
guide
- Pisteytys ja kirjaus: tuolista ylösnousu -testi
- Vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuositukset
- Suomessa vuonna 2003 todettujen akuuttien hepatiitti B -tapausten ikä- ja sukupuolijakauma/ Rokottajan käsikirja
event
news
- Tamperelaisten terveyskehitys taitekohdassa
- Vauhdikas ja hidas voimaharjoittelu suoritusnopeuden vaikutus varttuneiden naisten luun tiheyteen
- Lihasvoiman yhteys metabolisen oireyhtymän (MBO) ilmaantuvuuteen miehillä