Apunavigaatio
KLT | Työaikainen ruokailu Suomessa/ Asuinpaikka ja ammattiala
- Raulio, Susanna
Asuinpaikka ja ammattiala
Asuinpaikka ja ammattiala selittäjinä
Pääkaupunkiseudulla syötiin lounasta henkilöstöravintolassa yleisemmin kuin muualla (kuvat 5 ja 6) . Nuorimman ikäryhmän naisilla ei henkilöstöravintolan käytössä ollut juurikaan eroja asuinpaikan mukaan, mutta vanhemmissa ikäryhmissä pääkaupunkiseudulla käytettiin huomattavasti useammin henkilöstöravintoloita kuin muilla alueilla. Eroa ikäryhmien välillä selittää todennäköisesti koulu- ja opiskelijalounaiden yhtäläinen käyttö koko tutkimusalueella. Tiede-, taide-, terveys-, hallinto- ja toimistotyötä tekevät söivät henkilöstöravintolassa huomattavan usein (kuvat 7 ja 8). Henkilöstöravintoloissa käytiin selvästi harvemmin kuljetus- ja teollisuu- sekä kauppa- ja palvelualoilla. Tätä selittää mm. se, että yleisesti ottaen kaikissa toimistotaloissa on joko oma tai käytettävissä oleva henkilöstöravintola, mutta liikkuvaa työtä, kuten kuljetustyötä, tekevillä ei useinkaan ole mahdollisuutta käydä henkilöstöravintolassa.
information page
magazine article
- Laadukasta lounasruokaa kaikille
- Kylmätyö elintarviketeollisuudessa
- Pääkirjoitus: Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen painopisteeksi
test
guide
- Pisteytys ja kirjaus: tuolista ylösnousu -testi
- Vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuositukset
- Suomessa vuonna 2003 todettujen akuuttien hepatiitti B -tapausten ikä- ja sukupuolijakauma/ Rokottajan käsikirja
event
organizational info
- Työaikainen ruokailu Suomessa
- Työaikainen ruokailu Suomessa/ Työn rasittavuuus
- Työaikainen ruokailu Suomessa/ Ikä ja sukupuoli
news
- Tamperelaisten terveyskehitys taitekohdassa
- Vauhdikas ja hidas voimaharjoittelu suoritusnopeuden vaikutus varttuneiden naisten luun tiheyteen
- Lihasvoiman yhteys metabolisen oireyhtymän (MBO) ilmaantuvuuteen miehillä