Publisher

National Public Health Institute
Original page

alcohol use, alcoholic beverages, educational level, men, price decrease, prices, women, working age people

Julkaistu 9.3.2007

Vuoden 2004 alkoholin hinnan alennus näkyy työikäisten alkoholinkäytössä

Alkoholin hinnan alennus vuonna 2004 on lisännyt erityisesti keski-ikäisten miesten ja naisten alkoholinkäyttöä. Eri koulutusryhmissä nähdyt erot miesten alkoholin käytössä ovat tasoittuneet alimman koulutusryhmän kulutuksen lisäännyttyä. Alkoholin käyttö on edelleen yleisintä Uudellamaalla. Kulutus on kuitenkin lisääntynyt myös muulla Suomessa.

Vuosittain toteutettavan Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -postikyselytutkimuksen tuloksia on käytetty työikäisten alkoholinkäytön pitkän ja lyhyen aikavälin muutosten seuraamiseen vuodesta 1982 alkaen. Seurannan avulla on mahdollisuus arvioida muun muassa sitä, miten vuonna 2004 toteutetut alkoholin saatavuuden muutokset vaikuttivat eri väestöryhmien alkoholinkulutukseen. Alkoholinkulutus on lisääntynyt Suomessa 1970-luvun alusta 2000-luvun puoliväliin (1). Alkoholinkäytössä miedompien juomien, oluen ja viinin, suosio lisääntyi 1990-luvun alusta lähtien. Raittiiden osuus työikäisistä on samaan aikaan selvästi vähentynyt. Nykyisin vain noin 8 prosenttia 25–64-vuotiaista miehistä ja 12 prosenttia samanikäisistä naisista on oman ilmoituksensa mukaan raittiita (kuvio 1).

Tarkasteltaessa muutoksia alkoholin viikkokulutuksessa on raja-arvoksi asetettu miehillä kahdeksan alkoholiannosta ja naisilla viisi alkoholiannosta. Kun 1980-luvun alussa noin 30 prosenttia miehistä ja 13 prosenttia naisista raportoi vähintään tällaisesta alkoholin viikkokulutuksesta, niin vastaavat osuudet 2000-luvun puolivälissä olivat 44 prosenttia miehistä ja 29 prosenttia naisista. Ikäryhmätarkastelu osoittaa, että alkoholinkäyttöä ovat eniten lisänneet keski-ikäiset miehet ja naiset. ”Märän sukupolven” – 1960-luvun nuorten – ikääntymisestä seuraa, että alkoholinkäyttö on lisääntynyt erityisen selvästi 55–64-vuotiaiden miesten ja naisten keskuudessa (kuvio 2).

Koulutusryhmien väliset erot alkoholin käytössä tasoittuneet miehillä

Alkoholinkulutus on 1980-luvun alusta lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä. Kyselytulosten perusteella koulutusryhmäerot olivat ennen vuotta 2004 selviä. Kun alkoholin saatavuus ennen kaikkea hinnan laskun takia parani, miesten alkoholin viikkokulutuksen koulutusryhmittäiset erot miltei hävisivät, kun runsaampi alkoholinkäyttö yleistyi vuosina 2004–2005 etenkin miesten alimmassa koulutusryhmässä. Naisilla vastaavaa muutosta ei havaittu, vaan pitkään koulua käyneet naiset raportoivat edelleen muita koulutusryhmiä yleisemmin runsaammasta alkoholin viikkokulutuksesta (kuvio 3).

Pitkällä aikavälillä alkoholinkulutus on lisääntynyt kaikkialla Suomessa. Miesten alkoholinkäyttö kuitenkin lisääntyi 2000-luvun puolivälissä nimenomaan Länsi-, Keski- ja Itä-Suomessa, mikä aiheutti alue-erojen supistumista. Uudellamaalla kuitenkin raportoidaan edelleen selvästi useammin runsaammasta alkoholin viikkokulutuksesta (kuvio 4).

Alkoholin hinnanalennus näyttää lisänneen keski-ikäisten miesten ja naisten runsaampaa alkoholinkäyttöä. Miehillä lyhyempi koulutus oli se taustatekijä, johon runsaamman kulutuksen kasvu liittyi. Samalla myös alkoholinkulutuksen alue-erot tasoittuivat, vaikkeivät poistuneetkaan, kun runsaampi kulutus lisääntyi niillä alueilla, joilla se aiemmin oli ollut matalammalla tasolla.

Satu Helakorpi, tutkija
Antti Uutela, yksikön päällikkö
Pekka Puska, pääjohtaja
Kansanterveyslaitos
etunimi.sukunimi@ktl.fi

Kirjallisuutta:
1. Päihdetilastollinen vuosikirja 2006, Alkoholi ja huumeet. Sosiaaliturva 2006. Stakes.
2. Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2006. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 1/2007
3. Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2005. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 18/2005

Kuvio 1. Alkoholia käyttävien, viimeksi kuluneen viikon aikana olutta, viiniä, long drink -juomia, siideriä ja väkeviä alkoholijuomia juoneiden 25–64-vuotiaiden osuus sukupuolen mukaan vuosina 1982–2006 (%) (siiderin käyttöä kysytty vuodesta 1997 alkaen).

Kuvio 2. Viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään 8 annosta alkoholia (miehet) tai vähintään 5 annosta alkoholia (naiset) juoneiden osuus sukupuolen ja 10-vuotisikäryhmän mukaan vuosina 1982–2006.

Kuvio 3. Viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään 8 annosta alkoholia (miehet) tai vähintään 5 annosta alkoholia (naiset) juoneiden ikävakioitu osuus sukupuolen ja suhteellisen koulutuksen mukaan vuosina 1982–2005 (2).

Kuvio 4.Viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään 8 annosta alkoholia (miehet) tai vähintään 5 annosta alkoholia (naiset) juoneiden ikävakioitu osuus sukupuolen ja alueen mukaan vuosina 1982–2006 (%) (3).