Publisher

National Public Health Institute
Original page

biobanks, elderly, influenza vaccines, mensuration

Julkaistu 1.11.2007

Kansanterveyslaitos kampanjoi TV:ssä influenssarokotusten puolesta

Kansanterveyslaitos kampanjoi marraskuussa influenssarokotusten puolesta MTV3:lla. Kampanjan tavoitteena on innostaa erityisesti 65 vuotta täyttäneitä ottamaan influenssarokotus. Kampanjan toinen kohderyhmä ovat pikkulasten vanhemmat. Tänä syksynähän 6–35-kuukauden ikäiset terveet lapset saavat ensimmäistä kertaa influenssarokotuksen ilmaiseksi.

Influenssarokotukset ovat vuodesta 2002 olleet maksuttomia 65 vuotta täyttäneille. Suurta suosiota ne eivät kuitenkaan ole saavuttaneet, sillä syksyllä 2006 vain 46 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä otti rokotteen. WHO:n tavoite on, että vuonna 2010 tästä ikäryhmästä 75 prosenttia olisi rokotettu.

Kansanterveyslaitos teetti keväällä 2007 tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, ottaako ikäihminen influenssarokotuksen. Yli puolet rokotteen ottamatta jättäneistä ilmoitti, ettei ottanut rokotetta, koska ei uskonut sairastuvansa influenssaan. Vaara sairastua on 65 vuotta täyttäneillä kuitenkin jo suuri. Influenssarokote on 65 vuotta täyttäneelle tärkeä rokote: influenssa vaarantaa ikäihmisen terveyden ja toimintakyvyn – pahimmassa tapauksessa tauti voi olla kohtalokas. Kampanjan viesti on, että kaikkien – myös terveiden – ikäihmisten kannattaa ottaa rokote.

Asiantuntijat arvioivat Kansanterveyslaitoksen toiminnan

Koti- ja ulkomaiset asiantuntijat arvioivat Kansanterveyslaitoksen toiminnan vuosien 2007 ja 2008 aikana osastoittain. Sosiaali- ja terveysministeriön ja laitoksen johto pitävät tarpeellisena ulkopuolisten asiantuntijoiden arviota laitoksen saavuttamista tuloksista. Arvioijilta toivotaan myös ennen muuta ohjeita ja näkemyksiä siitä, miten laitosta tulisi kehittää. Edellisen kerran laitos arvioitiin vuonna 1995.

Laitoksen osastot valmistavat arvioijille ennakkoon raportin toiminnastaan. Ylijohtaja Juhani Eskolan mukaan raportin laatiminen on ehkä tärkein osa arviointia, sillä siinä osastot joutuvat itse miettimään tavoitteitaan ja suunnitelmiaan.

- Arvioijilta ei yleensä saada sellaisia uusia ehdotuksia, joita kukaan ei olisi koskaan ennen miettinyt. Silti on hyvä, ulkopuolinen katsoo laitosta ja kirjaa havaintonsa. Laitosta arvioidaan sekä tutkimuksen että kansanterveyden edistämisen näkökulmista, sanoo Eskola.

Ensimmäisenä on arvioitu ympäristöterveyden osasto, jonka toiminnasta on jo julkaistu raportti. Alkusyksystä arvioidusta molekyylilääketieteen osastosta odotetaan edelleen tuloksia. Lokakuussa vuorossa ollutta infektiotautien tulosaluetta arvioi kuusi asiantuntijaa. Ryhmän puheenjohtaja, Englannin kansanterveyslaitoksen entinen johtaja Chris Bartlett tunsi laitoksen hyvin jo entuudestaan.

- KTL:n tunnetaan kansainvälisesti erinomaisesta tutkimustyöstään infektiotautien alalla. Joissakin aiheissa laitos on johtava asiantuntija maailmassa. Aina on tosin alueita, joita voidaan vahvistaa ja mahdollisuuksia, joita laitos voisi vielä käyttää paremmin, mutta yleisesti ottaen tulos on erinomainen, toteaa Bartlett.

Arviointiryhmä antaa tarkemmat suosituksensa infektiotautien alalta lähiviikkoina. Ryhmällä oli myös koko laitosta koskevia ehdotuksia, joista tärkeimpiä ovat strategiaprosessin terävöittäminen, yhteistyön lisääminen infektiotautien ja kroonisten tautien välillä sekä Suomen terveydenhuollon kentän nopeiden muutosten ennakoiminen. Arvioijat kiinnittivät huomiota myös tieteellisen tason korkeana pitämiseen ja oikean rahoitusmallin löytämiseen.

Työryhmä ehdottaa näytteiden kokoamista biopankkeihin

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että Suomeen perustetaan ihmisperäisiä biologisia näytteitä sisältäviä biopankkeja. Näytteitä biopankkeihin koottaisi sekä aiemmista näyteaineistoista että uusista alkavista tutkimuksista. Näin syntyviä biopankkiaineistoja voitaisiin käyttää tutkimuksen lisäksi myös kansanterveyttä edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Näytteen luovuttajalta pyydetään suostumus näytteen siirtoon biopankkiin. Hänellä on myös oikeus saada tietoa oman näytteen käytöstä ja mahdollisuus vaikuttaa sen käyttöön. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio totesi raportin luovutustilaisuudessa, että aktiivinen tiedottaminen kansalaisille on toiminnan edellytys. Työryhmän ehdottama hajautettu biopankkitoiminta on tietoturvan kannalta parempi kuin yksi yhtenäinen järjestelmä.

Stakesin ja Helsingin yliopiston tekemä kyselytutkimus osoitti, että kansalaiset suhtautuvat melko myönteisesti biopankkeihin. Jonkin verran huolta aiheuttavat kuitenkin tietosuojakysymykset ja pelko näytteiden joutumisesta vääriin käsiin. Työryhmä luovutti raporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle 12.10.2007.

Biopankit, yhteinen etu. Ihmisperäisten näytekokoelmien hyödyntämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti on luettavissa ministeriön verkkosivuilla. www.stm.fi > julkaisut (Selvityksiä 2007:52).
Väestö, biopankit ja lääketieteellinen tutkimus. Suomalaisten suhtautuminen lääketieteellisten näytteiden käyttöön. Stakes, Työpapereita 18/2007.

Biopankeista enemmän Kansanterveys-lehden numerossa 1/2008 (tammikuu).