Publisher

National Public Health Institute

Osa ikääntyneistä ei aio tänäkään vuonna hakea ilmaista influenssarokotusta. He ovat saattaneet lukea rokotteen tehon olevan vanhemmilla huonompi kuin työikäisillä. He eivät ehkä usko tarvitsevansa rokotusta, koska ovat aina olleet kovin terveitä. Kannattaako heidän vaivautua?

Influenssa aiheuttaa talvista ylikuolleisuutta

Talvikuukausina joulukuusta maaliskuuhun Suomessa kuolee joka vuosi enemmän ikääntyneitä kuin näitä edeltävinä tai seuraavina neljänä kuukautena. Tätä kutsutaan talviseksi ylikuolleisuudeksi, ja influenssa selittää siitä valtaosan. Osalla influenssaan menehtyvistä on jokin pitkäaikaissairaus, mutta suurella osalla tätä ei ole. Influenssaviruksen tiedetään aiheuttavan äkkikuolemia terveillä ja hyvinvoivilla ikääntyneillä. Taustalla on usein viruksen kyky aiheuttaa sydämen ja keskeisen verenkierron ongelmia. Joillakin yllättäen influenssaan menehtyneistä ikääntyneistä on pohjalla diagnosoimaton tai aikaisemmin lieväoireinen sepelvaltimotauti. Koska tiedetään, että talvinen ylikuolleisuus koskettaa juuri ikääntyneitä, niin hyväkuntoisia kuin huonompikuntoisia, rokotetta suositellaan ehdottomasti kummallekin ryhmälle. Terveiden rokottaminen itse asiassa tuottaa suurimman odotetun eliniän säästön.

Ei vanhan ystävä vaan laitostaja

Ylikuolleisuuden lisäksi influenssa johtaa terveitä ikääntyneitä sairaalahoitoon ja jopa laitostumiseen. Tyypillinen tapaus on omatoimisen, kodissaan asuvan korkeakuumeisen ikääntyneen kaatuminen ja tähän liittyvä sairaalakierteen alkaminen. Myös influenssan jälkitautina sairastettu keuhkokuume saattaa johtaa pitkiin sairaalahoitoihin. Influenssavirus käsittelee hengitysteiden limakalvoja niin, että bakteerien kiinnittyminen helpottuu. Lapsille tyypillinen bakteerijälkitauti on korvatulehdus, ikääntyneillä sen sijaan keuhkokuume.

Teho riippuu iästä

Influenssarokotteen antama suoja vaihtelee epidemiakaudesta toiseen riippuen siitä miten hyvin rokotevirukset vastaavat kiertäviä epidemiaviruksia, millainen on rokotettavien henkilöiden vanhoihin influenssaviruskohtaamisiin perustava perusimmuniteetti ja miten voimakas altistus tartunnalle on nyt kyseessä. Epävarmuustekijät huomioon ottaen on täysi syy odottaa, että influenssarokote estää ainakin joka toisen sairastumisen jälkitauteineen ikääntyneiltä ja samalla poistaa influenssan tavalla tai toisella aiheuttamasta ylikuolleisuudesta niin ikään puolet. Influenssarokotteen tehon tiedetään heikentyvän ihmisen ikääntyessä, mutta itse asiassa nopeammin iän karttuessa nousee myös riski saada henkeä uhkaava influenssa. Siksi yli 85 vuotiaan ei missään nimessä kannata surra rokotteen hiukan huonompaa tehoa, hänen riskinsä saada kohtalokas influenssa on joka tapauksessa jo parikymmenkertainen 65-vuotiaisiinkin verrattuna. Hänen kannattaa ehdottomasti ottaa rokote.

Terveitä päiviä näkyvissä

Vaihtoehtoja peräävä toimittaja kysyi radiohaastattelussa, miksi ihmisten ei tässä tehokkuuteen pyrkivässä maailmassa anneta enää sairastaa. Aikaisemmin pohdittiin myös, että influenssa kannattaisi sairastaa silloin tällöin, jotta saisi paremman vastustuskyvyn tulevia influenssia kohtaan. Ikääntyneillä influenssan sairastamisesta ei ole koskaan mitään hyötyä, ja sairastamiseen liittyy aina riskejä. Kuka oikeasti tahtookaan sairastaa, eivätkö kaikki mieluummin näe terveitä päiviä. Jos ikääntyneille jaettaisiin terveyskeskuksissa yskänlääkettä varoiksi kotiin, sen suosio olisi varmasti valtava. Ilmaisen influenssarokotteen jättää joka toinen ikääntynyt hakematta. Influenssarokotus kärsii Suomessa selvästi sille kuulumatonta arvon alennusta. Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, ethän sinä vain jätä influenssarokotusta suosittelematta. Se on ikääntyneille tarpeellinen. Se kannattaa vaivautua hakemaan.

Tuija Leino, erikoistutkija
KTL, Rokoteosasto
tuija.leino(at)ktl.fi