Publisher

National Public Health Institute
Original page

(torjunta), elderly people, epidemics, health service personnel, influenza, influenza vaccines, respiratory tract infections

Julkaistu 30.11.2007

Pitkäaikaishoitolaitoksissa henkilökunta ja vieraat ovat merkittävä hengitystieinfektioiden tartunnanlähde. Tartuntoja voidaan vähentää yksinkertaisilla toimilla, kuten henkilökunnan influenssarokotuksella.

Ranskassa tehdyssä selvityksessä osoitettiin, että influenssa tai muu hengitystieinfektio tarttuu hoidettaviin usein henkilökunnan välityksellä. Epidemioita pitkäaikaishoitolaitoksissa kyetään ehkäisemään ryhtymällä torjuntatoimiin heti, kun ensimmäiset tapaukset on havaittu. Ranskassa on asukkaiden sairastuvuutta ja kuolleisuutta vähennetty merkittävästi aktiivisilla torjuntatoimilla. Ranskan positiivinen esimerkki ilahdutti Euroopan ensimmäiseen soveltavan infektioepidemiologian kongressiin osallistunutta infektiolääkäri Maija Rummukaista.

- Pitkäaikaislaitosten infektiot ovat lähellä sydäntäni, ja siksi toivon, että meilläkin epidemioita pyrittäisiin ehkäisemään tehokkaammin, eikä vain tyydyttäisi seuraamaan niitä. Torjuntatoimet tulisi aloittaa heti, kun on todettu 2–3 tapausta. Hyvä käsi- ja yskimishygienia ovat kaiken torjunnan edellytys. Influenssassa voisi mahdollisesti myös harkita viruslääkkeitä oireettomilla, mutta tartunnan jo mahdollisesti saaneilla vanhuksilla.

Suomessa saatetaan vielä ajatella, että vanhuksen on (jollain tavalla) luvallista menehtyä influenssaan. Taudin seurauksena palvelukodissa asunut vanhus ei ehkä kuole sairauteensa, mutta hän voi menettää toimintakykynsä ja joutua loppuelämäkseen vuodepotilaaksi. Komplikaatioiden hoito erikoissairaanhoidossa on vanhukselle raskasta ja kunnalle kallista.
- Ei ole toivottavaa, että vanhuksen elämänlaatu kärsii sairaudesta, jota voidaan ehkäistä. Emme voi tehdä ketään kuolemattomaksi, mutta meidän tulisi käyttää kaikki keinot, ettemme myöskään tieten tahtoen aiheuta sairautta, pohtii Rummukainen.

Työterveyshuollon työntekijöille tarjoama ilmainen influenssarokotus on toistaiseksi kelvannut huonosti. Suosio on ollut heikko myös Ranskassa, missä vain noin 20 % pitkäaikaishoitolaitosten henkilökunnasta otti rokotuksen.

Epidemian havaitsemisen haasteellisuus

Tartuntatautien torjunnasta vastaavana lääkärinä Maija Rummukainen välittää terveyskeskuksille myös Kansanterveyslaitoksen tartuntatautilääkärin kommentit. Tietoa tarvitaan epidemioiden havaitsemisen tueksi. Ratkaisevaa epidemioiden ehkäisyssä on se, että perusterveydenhuollon lääkäri tai terveydenhoitaja osaa epäillä myös jotain uutta tai harvinaisempaa.

- Epäilyistä saisi ilmoittaa nykyistä herkemminkin. Infektiolääkärinä toivon, että kentän työntekijät raportoisivat pelkäämättä, että joku saattaa pitää heitä ammattitaidottomina. Jos joku ajattelee näkevänsä jotain epätavallista, yhteydenotto on tervetullut, sanoo Rummukainen ja muistuttaa, että esimerkiksi Pogostan taudin löysi valpas terveyskeskuslääkäri.

Raportointikynnyksen myönteistä madaltumista kuvaa Maija Rummukaisen mielestä ruokamyrkytysepidemioiden näennäinen lisääntyminen.
- Uskon, että näitä epidemioita on aina ollut yhtä paljon kuin nykyään, mutta tietoisuuden lisäännyttyä niitä on ryhdytty seuraamaan, ja siksi vaikuttaa siltä, että niitä olisi nyt aiempaa enemmän.

Tiedotus lisää valppautta

Viimekesäisen Bulgarian-matkoihin liittyneen legionnelloosin uutisoinnin jälkeen lääkärit ottivat Rummukaiseen yhteyttä, jos he löysivät Bulgarian-matkailijalta keuhkokuumeen. Uusista taudeista tiedottamisella ei ole tarkoitus pelotella ihmisiä.
- Maailma on nykyään niin avoin, että taudeista täytyy tiedottaa laajemmalti kuin vain terveydenhuollon henkilöstölle. Tänä syksynä ilmi tullut Clostridium diffile -antibioottiripuli on hyvä esimerkki tiedotustarpeesta, sillä taudin voi saada myös kotona avohoidon mikrobilääkekuurin jälkeen. Julkisuus alentaa kansalaisten kynnystä hakeutua hoitoon ja virkistää samalla lääkäreiden muistia.

Tarttuvien tautien hoidossa tärkeimpiä muistisääntöjä Rummukaisen mielestä on selvittää kuinka moni on sairastunut eikä keskittyä yksittäisen potilaan hoitoon.
- Yritän opettaa, että päivystyksessä ei saisi koskaan hoitaa hoitoon hakeutunutta potilasta miettimättä, onko tartunnan saaneita muualla lisää.

Maria Kuronen, Kansanterveys-lehti

Influenssaepidemiasta ja torjuntatoimista pitkäaikaishoitolaitoksissa on kirjoitettu aiemmin myös Suomen Lääkärilehdessä (SLL 2007;82:867–71).
Artikkeli löytyy myös KTL:n verkkosivuilta http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/aihealueittain/?msg=104