Publisher

National Public Health Institute

Tärkeimmän kansansairautemme sydäntautien syyt alkoivat selvitä 1950-luvun lopulla. Suurin osa ennenaikaisista sydänkuolemista johtui suuresta veren kolesterolipitoisuudesta, korkeasta verenpaineesta ja tupakoinnista. Suuri sairastumisriski ei koskenut vain osaa väestöstä, vaan lähes kaikkia. Oli kivuliasta huomata, että ruokavalio, jota olimme pitäneet erityisen terveellisenä – voi, juusto, kerma, rasvainen maito ja rasvainen liha – olikin keskeinen syy maailman korkeimpaan sydäntautikuolleisuuteen. Tupakointia ei ymmärretty terveydelle vaaralliseksi ennen 1960-lukua, ja sotien jälkeen miehistä tupakoi lähes 60 %.

Tutkijoiden viesti siitä, että lähes kaikkien pitäisi muuttaa ruokavaliotaan, saavutti suuren yleisön, poliittiset päätöksentekijät, maatalouden ja elintarviketeollisuuden 1970- ja 1980-luvuilla. Tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista on pudonnut 23 %:sta 13 %:iin. Emme ole enää kovin kaukana suositusten mukaisesta 10 %:sta. Tästä on seurannut lähes 20 %:n pudotus väestön veren kolesterolitasossa, mikä yksin on vähentänyt sydäntauteja 40 %. Suolankäyttö on vähentynyt, ja väestön keskimääräinen verenpainetaso on laskenut yli 10 mmHg.

Vuonna 2007 toteutetun uusimman FINRISKI-tutkimuksen mukaan kolesterolitaso on jatkanut laskuaan, ja lähestymme kansainvälistä keskitasoa. Verenpaineemme on kuitenkin edelleen kansainvälisesti korkea, eikä se ole enää alentunut viiden viime vuoden aikana. Ruokavalion muutos terveellisemmäksi on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja elintarviketeollisuuden kanssa, mutta erityisesti se on edellyttänyt väestön omaa halua. Usein väitetään, ettei terveysviestintä vaikuta ihmisten käyttäytymiseen. Suomalaisen ruokavalion lähes dramaattinen muutos vuosikymmenien aikana osoittaa, että terveystiedolla on merkitystä ja että suuriakin muutoksia voidaan toteuttaa myös väestötasolla.

Suomi oli ensimmäistä tupakkalakia säätäessään vuonna 1977 edelläkävijöitä maailmassa. Miesten tupakointi on onnistuttu vähentämään noin 60 %:sta 27 %:iin. Ennen tupakkalain säätämistä naisten tupakointi oli lisääntynyt sukupolvesta toiseen voimakkaasti. Tämä nousu onnistuttiin kokonaan katkaisemaan ensimmäisen kerran sukupolvessa, joka oli teini-iässä tupakkalain säätämisen aikaan. Niinpä naisten tupakointi ei ole Suomessa koskaan ylittänyt 20 %:a toisin kuin monissa muissa maissa. Tuorein FINRISKI-tutkimus antaa ensimmäisiä viitteitä siitä, että myös naisten tupakointi olisi vähenemässä. Tyttöjen ja poikien tupakoinnissa ei juuri ole enää sukupuolieroja. Teini-ikäisillä on hätkähdyttävän suuri ero tupakoinnissa koulumenestyksen mukaan: yläkoulussa parhaiten menestyvistä oppilaista tupakoi 6 %, kun niistä, joiden keskiarvo on alle seitsemän, tupakoi 60 %. Tämä tulee entisestään lisäämään sosiaaliluokkien välisiä terveyseroja.

Ylipaino lisääntyy edelleen. Uusimman FINRISKI-tutkimuksen mukaan normaalipainoisia oli miehistä enää 32 % ja naisista 48 %. Tyypin 2 diabeteksesta voitaisiin 90 % ehkäistä, jos väestö olisi normaalipainoista ja liikkuisi kohtuullisesti. Myös tyypin 2 diabeteksen hoidossa laihduttaminen ja liikunta ovat tehokkaampia hoitoja kuin tablettimuotoiset diabeteslääkkeet. Voisiko Suomi olla ensimmäinen maa maailmassa, joka pystyy pysäyttämään väestön jatkuvan lihomisen ja kääntämään sen laskuun? Meillä on ainakin hyvä kokemus erittäin onnistuneista sairauksien ehkäisyohjelmista.

Tieto omasta riskistä on avuksi terveyskäyttäytymisen muutoksessa. FINRISKI-tutkimuksessa kehitettyjä laskentamalleja on voitu hyödyntää Elämä pelissä -ohjelmaan kehitetyssä testissä ja FINRISKI-laskurissa. Elämä pelissä -testi on tarkoitettu suurelle yleisölle välineeksi, jolla henkilö voi arvioida oman terveyskäyttäytymisensä, riskitekijöittensä ja niiden muutoksen vaikutusta elinajanodotteeseen. FINRISKI-laskurilla arvioidaan riski sairastua tai kuolla sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana. Tiedon avulla ennalta ehkäisevä hoito voidaan kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Erkki Vartiainen, tutkimusprofessori
KTL, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto