Apunavigaatio
Alueelliset erot - Suomalaisten ruokavaliosta ja terveysriskeistä kartasto
- Similä, Minna
Alueelliset erot
Suomalaisten ruokavaliosta ja terveysriskeistä kartasto
Kansanterveyslaitoksen väestötutkimusaineistoista on laadittu kartasto, joka kuvaa suomalaisten ruokavalion ja terveysriskien alueellista vaihtelua erikseen naisilla ja miehillä. Kartasto perustuu Terveys 2000 ja FINRISKI 1997 ja 2002 –tutkimuksissa kerättyihin tietoihin. Ruoankäyttötiedot perustuvat yli 6500 ja riskitekijätiedot noin 18 000 suomalaisen satunnaisotokseen.
Ruoankäytössä sekä lihavuuden ja kohonneen
kolesterolitason yleisyydessä on alueellisia eroja Suomessa.
Vaihtelu yksilöiden välillä alueiden sisällä on kuitenkin suurempaa
kuin alueiden välinen vaihtelu. Kartasto havainnollistaa hyvin
ravitsemukseen ja kroonisten sairauksien riskitekijöihin liityviä
alueellisia ilmiöitä.
Ruokavalio laadukkain pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa
Ruokavalio on lähimpänä suositeltua pääkaupunkiseudulla sekä Itä-Suomessa, naisilla useammin kuin miehillä. Ruokavalion kokonaislaatu arvioitiin viiden ominaisuuden avulla: kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan ja ruisleivän kulutuksen sekä tyydyttyneen rasvan ja suolan saannin perusteella. Myös parhailla alueilla on ruokavalion laadussa parantamisen varaa.
Ravitsemussuositusten mukainen kasvisten, hedelmien ja marjojen kokonaiskulutus, vähintään 400 g päivässä, saavutetaan parhaimmin Etelä- ja Keski-Suomessa ja heikoimmin Lapin läänissä ja Oulun läänin itäosissa. Marjat korvaavat hedelmiä erityisesti Itä- ja Koillis-Suomessa.
Perunaa syödään runsaimmin Pohjanmaalla ja viljavalmisteita, etenkin ruisleipää, eniten Itä-Suomessa. Miehet syövät perunaa ja leipää enemmän kuin naiset.
Kalaa syödään runsaimmin Pohjois-Suomessa ja vähiten Etelä- ja Lounais-Suomessa pääkaupunkiseutua ja tiettyjä rannikkoseutuja lukuun ottamatta.
Keskimääräinen tyydyttyneen rasvan saanti sekä naisilla että miehillä ylittää suosituksen kaikilla alueilla. Eniten tyydyttynyttä rasvaa saavat ravinnostaan länsisuomalaiset. Miesten ruokavalio sisältää tyydyttynyttä rasvaa enemmän kuin naisten ruokavalio ja kaupungeissa asuvien ruokavalio hiukan vähemmän kuin muualla asuvien.
Suolaa saadaan eniten Pohjois-Suomessa ja vähiten Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä suurimmissa kaupungeissa. Keskimääräinen suolan saanti ylittää kuitenkin kaikilla alueilla suositellun saantitason.
Sokeria syödään vähemmän Etelä-Suomessa ja kaupungeissa kuin muualla Suomessa. Naisille makea maistuu enemmän kuin miehille.
Länsi-Suomessa joka toinen vyötärölihava
Sekä naisten että miesten keskimääräinen painoindeksi ylittää normaalipainon ylärajana pidetyn 25 kg/m2 kaikkialla Suomessa. Kaupungeissa keskimääräinen energian saanti ja painoindeksi ovat pienempiä kuin muilla alueilla. Vyötärölihavuuden rajat ylittävien osuus on suurin Pohjanmaalla ja paikoin Itä-Suomessa, ja pienin Etelä-Suomessa ja Lapin läänissä.
Kolesteroli koholla koko maassa
Keskimääräinen seerumin kolesterolipitoisuus ylittää asetetun tavoitteen, alle 5 mmol/l, kaikkialla Suomessa ja on korkeampi Pohjois-Suomessa muuhun maahan verrattuna. Kuitenkin myös Etelä-Suomessa on korkeamman kolesterolitason alueita. Kaupungeissa kolesterolitaso on matalampi kuin muilla alueilla ja naisilla matalampi kuin miehillä.
Terveiden elintapojen edistäminen edelleen ajankohtaista
Julkaistut kartat havainnollistavat, että koko
Suomessa tulee edelleen edistää kasvisten, hedelmien, marjojen ja
täysjyväviljatuotteiden käyttöä, tyydyttyneen rasvan korvaamista
pehmeillä tyydyttymättömillä rasvoilla ja suolan käytön
vähentämistä. Myös lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät toimet
ovat tärkeitä koko maassa. Viestien tulisi tavoittaa erityisesti
suurten kaupunkien ulkopuolella asuvat ja miehet.
Lisätietoja:
tutkija, TtM Minna Similä
erikoistutkija, dosentti, ETT Liisa Valsta
Terveyttä edistävä ruokavalio, lihavuus ja seerumin kolesteroli
karttoina -
kalvosarja:
HTML-
esityksenäPDF-dokumentti
Raportti PDF-dokumenttina (huom 8 MB, suuri tiedostokoko)
information page
- Kasvisten käyttöä tulisi lisätä
- Jokapäiväiset viljamme ja kasviksemme - poimintoja Finravinto 2002 -tutkimuksen tuloksista
- Marjojen ja hedelmien käyttö
guide
- Suomalainen ruokakulttuuri ja ravitsemussuositukset
- Ruokapyramideja rakennellaan
- Ravitsemussuositukset lyhyesti
test
research activity
magazine article
- Vitamiinit kohdallaan suomalaisessa ruokavaliossa
- Suomalaisten ruokavalio tänään: Yhdeksän kymmenestä tulisi lisätä kasvisten käyttöä
- Pääkirjoitus: Suomalaisten terveysriskeihin voi vaikuttaa