Publisher

National Public Health Institute
Original page

life expectancy, life style, lifetime, smoking, tests

Julkaistu 30.11.2007

Elämä pelissä -ohjelmasarjan pohjaksi laadittu testi kertoo, kuinka vanhaksi pelaajan kaltaiset ihmiset keskimäärin elävät. Testi ei anna tarkkaa tietoa yksittäisen pelaajan tulevaisuudesta, koska elämän pituuteen vaikuttavat myös monet sellaiset tekijät, joita testissä ei käsitellä. Elämä pelissä -testiä voidaan myös käyttää elintapaneuvonnan tukena terveydenhuollossa, vaikka se onkin alun perin tarkoitettu ajatuksia herättäväksi peliksi terveydestään kiinnostuneille kansalaisille.

Suurin osa Elämä pelissä -testin 39 kysymyksestä perustuu Kansanterveyslaitoksessa viiden vuoden välein tehtävään FINRISKI-tutkimukseen, jolla selvitetään erityisesti sydän- ja verisuonitautiriskejä. Vuosien 1982, 1987, 1992 ja 1997 tutkimuksiin osallistuneiden ihmisten kuolleisuutta seuraamalla on saatu tietoa elinikää ennustavista tekijöistä. Monet FINRISKIN kysymykset koskevat suoraan elintapoja kuten ruokailua ja liikuntaa tai elintapoihin liittyviä biologisia riskitekijöitä kuten verenpainetta ja veren kolesterolipitoisuutta. Näiden lisäksi kysymyssarjaan haluttiin mukaan myös elinoloja, harrastusaktiivisuutta sosiaalisia suhteita ja elämäntilanteen kokemista kuvaavia kysymyksiä, koska näilläkin on yhteys elämän pituuteen ja laatuun.

- Tiedot siitä, miten harrastusaktiivisuus ennustaa elinikää, saatiin seuraamalla 1970-luvun lopulla tehtyyn Mini-Suomi-tutkimukseen osallistuneiden kuolleisuutta. Sosiaalisten suhteiden ja elämäntilanteen kokemisen yhteys elinaikaan arvioitiin FINRISKI-tutkimusten seurantatietojen perusteella, kertoo ylilääkäri Seppo Koskinen.

Henkisellä hyvinvoinnilla ei voi kuitenkaan tehdä tyhjäksi muiden elintapojen vaikutusta.
- Jos poltat neljä askia tupakkaa päivässä, juot pari kolme kertaa viikossa itsesi humalaan, syöt mahdollisimman epäterveellisesti ja nukut kun muistat, hyvätkään ystävät eivät auta. Henkisen hyvinvoinnin vaikutus elinajanodotteeseen näkyykin selvimmin sellaisen ihmisen elämässä, jonka elintapaprofiili on muuten melko tavallinen.
- Tällöin korkeat stressipisteet, parisuhdepulmat ja lasten vaikeudet voivat yhteensä vaikuttaa elinajanodotteeseen useamman vuoden verran, toteaa Seppo Koskinen.

Tupakointi tärkein yksittäinen ennusteeseen vaikuttava tekijä

Yksittäisistä elintavoista eniten terveyteen vaikuttaa tupakointi.
- Alkoholinkäytön kohdalla terveyshaitat tulevat selvimmin näkyviin, kun käyttö ylittää riskikulutusrajat, jonka jälkeen niiden vaara sitten kasvaakin aika jyrkästi. Tupakoinnissa sen sijaan määrä vaikuttaa terveysriskiin vähemmän. Raja menee siinä tupakoiko ylipäätään, selittää tutkija Kari Kuulasmaa.

Pelkän kolesterolin tai verenpaineen vaikutus terveyteen on suuri silloin, kun arvot ovat selvästi huonot, mutta tavallisissa rajoissa niiden vaikutus yksittäisinä riskitekijöinä jää selvästi tupakanpolton varjoon.

Antaako testi liikaa vuosia?

Testin antama eliniänodote saattaa tuntua korkealta verrattuna kaikkien suomalaisten kuolintiedoista laskettuihin odotteisiin. Tutkijoilla on tähän kaksi selitystä.
- Elämä pelissä -testi ei laske ennustetta syntymästä vaan nykyisestä iästä alkaen. Jos testin tekijä on elänyt jo esimerkiksi 50 vuotta, hän on välttynyt kuolemalta ensimmäisten 50 vuoden aikana. Vastasyntyneen elinajanodotetta lyhentää riski kuolla ennen 50 vuoden ikää, ja 50-vuotiaan eliniän odote onkin naisilla noin puolitoista vuotta ja miehillä peräti kolmisen vuotta suurempi kuin vastasyntyneen eliniän odote, selittää Seppo Koskinen.

Kari Kuulasmaan mukaan toisen syy on se, että testin tulokset perustuvat sellaisten henkilöiden seurantatietoihin, joilla ei seurannan alussa ollut diagnosoitu vakavaa sairautta, kuten syöpää tai sepelvaltimotautia.

Elämä pelissä -testin käyttö terveydenhuollossa

Elämä pelissä on ensisijaisesti kansalaisille tehty peli tai testi, mutta tutkijoiden kesken on myös pohdittu sen käyttöä terveyden edistämisessä. Ohjelmasarjasta saadusta palautteesta on käynyt ilmi, että testiä jo käytetään jonkun verran tähän tarkoitukseen.
- Palautteessa on myös toivottu, että testiä voisi tiivistää koskemaan asioita, joihin terveysneuvonnassa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, ja joihin voidaan vaikuttaa, kertoo Seppo Koskinen.

Elämä pelissä -testin varsinainen työmyyrä, tutkija Tommi Härkänen arvioi, että tiiviimpi versio syntyisi kohtuullisella työllä, mutta suunnitelmaa testin muokkaamisesta ei vielä ole.

Lyhennettyä versiota odotellessa testiä voi käyttää myös siten, että osa kysymyksistä jätetään käsittelemättä. Tällöin ohjelma olettaa, että pelaaja edustaa näissä kohdissa keskivertokansalaista.
- Näin voi kokeilla esimerkiksi sitä, miten tupakoinnin lopettaminen vaikuttaisi eliniänodotteeseen. Ikä ja sukupuoli on kuitenkin syytä aina laittaa, muistuttaa Kari Kuulasmaa.

Pitäisikö tuloksesta huolestua?

Testin tekijät korostavat sitä, että se on tarkoitettu perusterveille ihmisille herätteeksi.
- Jokainen voi itse järkeillä minkälaisia asioita pitää tärkeinä ja kiinnostavatko häntä ne lisävuodet, joita esimerkiksi tupakoinnin lopettamisesta voisi saada, sanoo Seppo Koskinen.

Jos terveysongelmia on jo ehtinyt tulla, olisi arvokasta, että testin tekevä henkilö keskustelisi elintavoistaan ja niiden muuttamisen vaikutuksista terveyteensä hoitavan lääkärinsä kanssa. Kari Kuulasmaa toteaa, että leikkimielisyydestä huolimatta kyse on vakavista asioista, joita testin tekevien toivotaan ajattelevan.

Tarkoitus ei ole kuitenkaan huolestuttaa ketään ja heikentää siten hyvinvointia.
- Testiä valmistellessa pohdimme myös sitä, ettei hengissä pysyminen ole ainoa ihmisille tärkeä asia, vaan elinvuosien laatu, onnellisuus ja hyvinvointi. Tutkimusten mukaan terveellisten elintapojen tuottamat lisäelinvuodet ovat kuitenkin terveitä elinvuosia, joten eliniän kannalta edulliset valinnat lisäävät nimenomaan terveen ja toimintakykyisen elämän pituutta.

http://elamapelissa.yle.fi/

Testin pääkehittäjät Kari Kuulasmaa (vas.), Tommi Härkänen ja Seppo Koskinen Kansanterveyslaitokselta pohtivat terveydenhuollon tarpeisiin soveltuvaa versiota Elämä pelissä -testistä.

Maria Kuronen, Kansanterveys-lehti