Publisher

National Public Health Institute
Original page

ability, ageing, alcohol use, disability, life style, smoking, unemployment

Julkaistu 11.2.2004

Hyvään ikääntymiseen Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä käynnistettiin keväällä 2002 kymmenvuotiseksi tarkoitettu Ikihyvä Päijät-Häme -hanke, jolla pyritään edistämään alueen ikääntyvän väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä parantamaan omatoimisen selviytymisen edellytyksiä erityisesti tietoisten elämäntapavalintojen avulla. Yksi keskeinen osaprojekti on kohorttitutkimus, jossa seurataan alueen ikääntyvien asukkaiden terveyskäyttäytymistä, terveydentilaa ja sosiaalista elämää. Tutkimus koskee kolmea ikäryhmää, vuosina 1926-30, 1936-40 ja 1946-50 syntyneitä ja sen päämääränä on tehdä Päijät-Hämeestä hyvän ikääntymisen ympäristö.

Alkukartoitukseksi kuvattiin alueelle ominaisia ikääntymisen erityispiirteitä tilastoja ja kyselyä apuna käyttäen. Alue jaettiin kolmeen ryhmään. Lahti alueen suurimpana kuntana edustaa ainoana omaa kuntatyyppiään. Kehyskunniksi ryhmiteltiin Hollola, Asikkala, Orimattila, Nastola sekä Heinola. Reuna-aluetta edustavat loput kahdeksan kuntaa sairaanhoitopiirin neljästätoista kunnasta. 

Hankkeeseen kuuluu niin terveitä elintapoja edistäviä interventioita kuin tutkimuskin, joka toteutetaan yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopiston, Lahden ammattikorkeakoulun sekä UKK-instituutin kanssa. Käytännön toteutuksesta vastaavat sairaanhoitopiiri, kunnat, terveysjärjestöt ja muut alueella toimivat terveydestä kiinnostuneet yhteistyötahot.

Väestö vanhenee nopeasti Päijät-Hämeessä 

Vuoden 2001 lopussa 65 vuotta täyttäneitä oli Päijät-Hämeessä (16 %) suunnilleen yhtä paljon kuin maassa keskimäärin (15 %). Vanhinta väestö on reuna-alueen kunnissa, joissa 65 vuotta täyttäneiden osuus on 21 prosenttia. Kehyskunnissa ja Lahdessa ikääntyneiden osuus jää suunnilleen koko maan tasolle. Enemmistö eläkeikäisistä on Päijät-Hämeessäkin naisia, joiden osuus nousee yli kahteen kolmasosaan 75 vuotta täyttäneistä.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ikääntyneen väestön osuus kasvaa Päijät-Hämeessä lähitulevaisuudessa suuremmaksi kuin koko maassa. Vuonna 2015 Päijät-Hämeessä arvioidaan olevan 65 vuotta täyttäneitä 24 prosenttia väestöstä koko maata koskevan arvion jäädessä 21 prosenttiin. Päijät-Hämeen reuna-alueen kunnissa ikääntyneitä olisi arvion mukaan 28 prosenttia. Lukumääräisesti 65 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan kasvavan sairaanhoitopiirin alueella yli 15 000 henkilöllä. Ikärakenteen muutos heikentää alueen kuntien taloudellista pohjaa.

Toimeentulossa ongelmia

Teollisuusvaltaisuus on Päijät-Hämeelle tunnusomainen piirre. Teollisuustyöväestön osuus työllisistä on koko maata suurempi. Reuna-alueen kunnat ovat elinkeinorakenteeltaan vieläkin melko maa- ja metsätalousvaltaisia. Ainoastaan Lahdessa toimeentulonsa saa palveluista yhtä suuri osuus väestöstä kuin koko maassa. 

Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat alueella koko maata yleisempiä. 15 vuotta täyttäneistä 44 prosenttia on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mikä on kolme prosenttiyksikköä koko maata enemmän. Eläkeikäisillä koulutus on keskimääräistä tasoa: neljännes 65 vuotta täyttäneistä on hankkinut keski- tai korkea-asteen koulutuksen. Reuna-alueen kunnissa koulutustaso on matalin sekä eläke- että työikäisillä. Keskimääräiset kokonaiseläkkeet ovat pienimmät reuna-alueen kunnissa ja suurimmat Lahdessa. Päijät-Häme jää jälkeen koko maasta keskimääräisen eläkkeen suuruudessa samoin kuin kohtuullisen hyvää eläkettä (1261,4 euroa eli 7500 markkaa) nauttivien osuudessa. Päijät-Hämeessä eläkeikäisten puutteellinen asuminen on kuitenkin hieman koko maata harvinaisempaa. Puutteellinen asuminen on etenkin reuna-alueen ongelma, mutta koskee sielläkin vain runsasta kymmenesosaa 65 vuotta täyttäneistä. 

Elintapasairaudet ja heikentynyt toimintakyky 

Työikäisen 16-64-vuotiaan väestön ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on Päijät-Hämeessä seitsemän prosenttia koko maata suurempaa. Kuolleisuus on suurinta reuna-alueella ja pienintä kehyskunnissa. Ikävakioitu työkyvyttömyys jää Päijät-Hämeessä koko maan keskiarvoa pienemmäksi. Vähäisintä työkyvyttömyys on kehyskunnissa ja korkeinta reuna-alueella, jossa se on lähes koko maan tasolla. Erityiskorvattavien lääkkeiden osalta tilanne on Päijät-Hämeessä koko maata parempi. Kokonaisuudessaan työikäisten terveydentila on heikoin reuna-alueella. 

Vakioimaton indeksi kuvastaa todellista tilannetta, heikon terveydentilan kunnalle aiheuttamaa kuormaa. Ikävakioimattomat tiedot Päijät-Hämeen 50-74-vuotiaasta väestöstä osoittavat huonon terveydentilan olevan reuna-alueella yleisintä. Kehyskunnat ja Lahti nostavat kokonaistilanteen kuitenkin koko maata paremmaksi. Ikääntyvälle väestölle tyypillisiä tauteja maakunnassa näyttäisivät olevan diabetes ja nivelreuma, joita esiintyy etenkin reuna-alueen maaseutumaisissa kunnissa. Reuna-alueella myös itse arvioitu terveys on heikoin ja lääkkeiden käyttö yleisintä.

Tulosten perusteella yli 70-vuotiailla naisilla on jonkin verran enemmän toimintakyvyn rajoituksia kuin miehillä, erityisesti silloin kun tehtävä edellyttää voiman käyttöä (ruokakassin nostaminen, raskaiden esineiden siirtämistä edellyttävät kodin tehtävät). Kansanterveyslaitoksen Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymistutkimuksen tuloksiin verrattuna Päijät-Hämeessä näyttää olevan selvästi enemmän toimintakyvyn rajoituksia. Tätä tulosta tarkasteltiin myös käänteisesti eli niiden osuutena väestöstä, joilla on huomattavia toiminnan rajoituksia tai jotka kykenevät kyseisiin toimintoihin korkeintaan jonkun muun auttamana. Myös näin arvioituna päijäthämäläisten itse ilmoittama toimintakyky oli selvästi koko maan vertailuaineistoa huonompi.

Elintavoissa muutostarpeita 

Tupakointi on selvästi ikäriippuvaista: nuorimmasta ikäryhmästä (1946-50 syntyneistä) tupakoi päivittäin neljännes, vanhimmasta (192630 syntyneistä) enää viisi prosenttia. Tupakointi on miehillä selvästi naisia yleisempää ja suhteelliset erot kasvavat siirryttäessä vanhempiin ikäryhmiin. Nuorin miesikäryhmä käyttää myös alkoholia selvästi muita yleisemmin. Yli puolet Ikihyvä -kyselyyn vastanneista harrastaa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Tästä huolimatta neljännes tutkituista on lihavia (BMI vähintään 30 kg/m2). Lihavuus yleistyy ikäännyttäessä ja on reuna-alueella yleisintä. Myös ruokatottumukset ovat useimmiten huonoimpia reuna-alueella. Elintavat vaikuttavat keskeisesti terveydentilaan ja ikääntyvien terveyskäyttäytymisen muuttamiseen voidaan vielä vaikuttaa ja näin vähentää sairauksien tuomaa rasitusta. Ikihyvän parhaillaan käynnissä olevassa elintapainterventiossa tavoitteena on tyypin 2 diabeteksen ehkäisy 50-64-vuotiaiden päijäthämäläisten joukossa. Lähitulevaisuudessa interventioita kohdistetaan toimintakyvyn ylläpitämiseen. 

Ikääntyminen - arvokas elämänvaihe

Päijät-Häme on haasteellinen ympäristö terveyden edistämiselle. Haasteellisuus ei kuitenkaan ole ongelma, sillä alueen terveystoimijat, mm. sairaanhoitopiiri ja kunnat ovat vahvasti motivoituneita osallistumaan hankkeeseen. Hankkeessa ikääntymistä ei nähdä vain uhkana, vaan myös mahdollisuutena. Tärkeää on havaita ikääntymisen olevan arvokas elämänvaihe, jonka läpikäyvillä henkilöillä on paljon annettavaa myös muulle väestölle. Heidän terveytensä ja taloudelliset resurssinsa ovat edellisiä sukupolvia parempia ja heillä on paljon arvokasta osaamista ja tietotaitoa jälkipolville siirrettäväksi. Ikääntymisen tuomiin haasteisiin on kuitenkin syytä varautua paikallisesti ja alueellisesti. Tähän haasteeseen Ikihyvä Päijät-Häme -hanke pyrkii vastaamaan seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Olli Nummela ( olli.nummela@ktl.fi),Antti Uutela ( antti.uutela@ktl.fi)
KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto

Raisa Valve, Palmenia, Lahti, tutkimuksen koordinointi ( raisa.valve@helsinki.fi) Mikael Fogelholm, UKK-instituutti, tutkimuksen johtaja ( mikael.fogelholm@uta.fi) Antti Karisto, Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos (antti.karisto@helsinki.fi)

Tutkimuksen kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/.

Kirjallisuutta:
Karisto A., Nummela O., Konttinen R., Haapola I., Valve R., Uutela A. & Heikkilä K. Ikääntyvä Päijät-Häme. Kuntien hyvinvointiraportti. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Raportteja ja selvityksiä 41/2003. (http://www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/ikihyva1.pdf)

Valve R., Absetz P., Fogelholm M., Karisto A., Katajamäki E., Nissinen A., Talja M. & Uutela A. Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus, perusraportti 2002. (Painossa, julkaistaan vuoden 2003 aikana.)

Sulander T., Helakorpi S., Nissinen A. & Uutela A. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2001 ja niiden muutokset 1993-2001. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2001. (http://www.ktl.fi/publications/2001/b17.pdf)