Publisher

National Public Health Institute
Original page

health, health centres, medical records systems, computerized, monitoring, physical examinations, young people

Julkaistu 4.1.2007

Vaikka Suomi tunnetaan neuvolatyön kehittäjänä ja terveysseurantojen mallimaana, on lasten terveydestä tällä hetkellä saatavilla hyvin vähän valtakunnallista seurantatietoa. Keväällä 2007 aloitetaan kymmenessä terveyskeskuksessa Kansanterveyslaitoksen koordinoimana kokeilu lasten terveystiedon keräämisestä neuvola- ja kouluterveystarkastuksista.

Suomen aikuisväestön terveydenseurantajärjestelmä on yksi maailman parhaita. Myös ikääntyvän väestön terveyden seurantaa on kehitetty viime vuosikymmeninä. Vaikka terveystarkastuksia toteutetaan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa järjestelmällisesti ja ne kattavat hyvin koko 0–15-vuotiaiden ikäryhmän, on lapsia koskeva valtakunnallinen terveystieto varsin puutteellista.

Erityisen vähän tietoja on alle 11-vuotiaista lapsista. Heistä valtakunnallisesti kattavia tietoja on saatavissa vain kuolleisuudesta, sairaalahoitojaksoista ja oikeuksista erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Lisäksi äidin henkilötunnuksen mukaan on joitakin tietoja saatavissa syntyneiden lasten rekisteristä. Yksitoistavuotiaista ja heitä vanhemmista lapsista on saatavissa itse raportoituja tietoja sairauksista ja elintavoista valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä (1) ja WHO:n koululaistutkimuksesta (2). Heistäkään ei kuitenkaan ole saatavissa esimerkiksi standardoitua tietoa kasvusta.

Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta edellyttää lasten hyvinvoinnin mittaamisen ja seurannan kehittämistä (3). Myös lapsiasiavaltuutetun ensimmäisessä toimintakertomuksessa on kiinnitetty huomiota lapsia koskevan seurantatiedon vähyyteen (4). Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita hankkeita tiedonkeruun ja tilastoinnin kehittämiseksi.

Tieto lasten ja nuorten terveystarkastuksista talteen

Keväällä 2006 aloitettiin Kansanterveyslaitoksessa sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa Lasten terveysseurannan kehittäminen -hanke (LATE). Hanke on osa laajempaa terveysseurannan kehittäminen ja tilastointi -hanketta, jossa terveysseurannan lisäksi kehitetään myös tietojen tilastointia ja määritellään lasten terveyden kannalta keskeiset tietosisällöt sähköisen potilaskertomuksen kehittämistä varten. LATE-hankkeen ohjausryhmässä ja työryhmässä on Kansanterveyslaitoksen lisäksi mukana edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, Stakesista, Suomen Kuntaliitosta, Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskuksesta, Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista, Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä sekä Tampereen yliopistosta.

LATE-hankkeessa laaditaan suunnitelma lasten terveysseurannan valtakunnallisesta toteuttamisesta. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, jossa keskeisiä lasten terveyttä kuvaavia tietoja voitaisiin kerätä suoraan neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksista. Tilastoitavan tiedon keruu edellyttää myös sähköisen potilastietojärjestelmän kehittämistä ja yhdenmukaisuutta terveyttä kuvaavien indikaattoreiden mittaamisessa ja tietojen kirjaamisessa. Hankkeessa tehdäänkin yhteistyötä Kuntaliiton koordinoiman sähköisen potilaskertomuksen kehittämishankkeen (5) ja Stakesin avohoidon tilastouudistustyön kanssa.

Keväällä 2007 toteutetaan tiedonkeruun kokeilu kymmenessä terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea. Tiedonkeruuta testataan lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Kokeilun kohderyhminä ovat neuvoloissa 0,5-, 1-, 3- ja 5-vuotiaat lapset ja kouluterveydenhuollossa 1., 5. ja 8. luokkien oppilaat. Kootun tietoaineiston perusteella arvioidaan, mitkä lasten terveyttä koskevat tiedot saadaan kattavasti ja luotettavasti suoraan terveystarkastuksista ja tehdään esitys tiedonkeruun toteuttamisesta ja kerättävistä indikaattoreista.

Osa terveysseurannan kannalta keskeisistä tiedoista on sellaisia, joiden kerääminen terveystarkastusten yhteydessä on ongelmallista. Tällaisia tietoja ovat mm. lasten ravitsemusta ja elintapoja koskevat tiedot. Näiden osalta luotettava tiedonkeruu vaatii monimutkaisempia ja laajempia menetelmiä sekä erityisosaamista. Hankkeessa tehdään myös ehdotus erillistutkimusten toteuttamisesta näiden tietojen keräämiseksi.

Lasten terveysseurannan kehittämisen lisäksi hanke palvelee sähköisen potilaskertomuksen kehittämistä ja kuntien terveyden seurantaa. Sähköisen potilasjärjestelmän kehittäminen edellyttää keskeisten tietosisältöjen määrittelytyötä ja erityisesti keskeisten indikaattoreiden yhdenmukaisten rakenteiden määrittelyä. Tämä on vaatimuksena myös tietojen tilastoitavuudelle ja on näin osa LATE-hankkeen tavoitteita. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleessa kansanterveyslain uudistuksessa edellytetään kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä väestöryhmittäin. Valtakunnallinen neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastuksista kerättävä tilastoitava lasten terveystieto palvelisi myös kuntien tarpeita.

Tiina Laatikainen, ylilääkäri
Päivi Mäki, asiantuntija
KTL, Kroonisten tautien ehkäisyn yksikkö

Kirjallisuutta
1. STAKES. Kouluterveyskysely. http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/FI/index.htm
2. Jyväskylän yliopisto. WHO-koululaistutkimus. http://www.jyu.fi/sport/laitokset/tutkimusyksikot/tetk/projektit/who1/
3. Valtioneuvoston periaatepäätös terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4, Helsinki 2001.
4. Sosiaali- ja terveysministeriö. Lapsiasiavaltuutetun toimintakertomus vuodelta 2005, Selvityksiä 36, Helsinki 2006.
5. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sähköinen potilaskertomus. http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tietoh/potkert.htx

LATE:n epävirallisen tunnuksen on piirtänyt 5-vuotias Leevi.